Liikkuva koulu -jutut

31.10.2022

Välitunnilla lapsi on keskiössä

Välkkäri-toiminnassa lapset saavat itse suunnitella ja kehittää välituntiliikuntaa. Motivaatiota ylläpidetään mahdollistamalla lasten omia ideoita. Kokeilemalla selviää, mikä toimii, mikä ei.  

Oululaisen Hönttämäen koulun pihalla viidesluokkalaiset Milja, Eea, Amanda, Ebba-Liina, Pihla ja Friida (jotka haluavat esiintyä jutussa etunimillään) pelaavat polttopalloa, kuten usein välituntisin. Tänä syksynä he aikovat opettaa pelin myös koulun pienemmille oppilaille.

Tytöt ovat Välkkäreitä, koulutuksen saaneita välituntiliikuttajia, jotka haluavat innostaa myös muita oppilaita mukaan liikkumaan ja leikkimään.

-        Leikkiminen pienempien kanssa on kivaa. Uusia leikkejä on kiva oppia itse ja opettaa muille, Friida ja Eea miettivät. 

Ebba-Liina ja Pihla uskovat, että koulun pienimmät ainakin lähtevät leikkiin mukaan. Kokemusta uusilla Välkkäreillä vielä ei ole, sillä koulutus on vasta pidetty. Uudet Välkkärit aikovat järjestää perinteisiä pihapelejä, kuten hippaa, kymmentä tikkua laudalla ja peiliä. Niitä he leikkivät usein muutekin, elleivät kävele koulun pihaa ympäri. 
 

Rakenna luottamussuhde oppilaisiin

Myös yhdeksänsadan oppilaan Nokian Harjuniityn yhtenäiskoulussa Välkkäri-toiminta on uusi asia, jonka liikunnan vastuuopettaja Petri Suojoki on tuonut mukaan edellisestä työpaikastaan.

-        Ensimmäinen tavoitteeni on välituntiaktivointi, mikä voi tarkoittaa muutakin kuin liikuntaa. En vielä tiedä, mitä oppilaat haluavat, mutta kyselyllä se selviää. Opettajana minun tehtävä on katsoa, ovatko toivotut asiat mahdollisia järjestää.

Ehdotuksia on jo sadellut; lapset toivovat pelien ja leikkien lisäksi välitunneille tietovisoja, taidetta, lautapelejä ja aarteenetsintää. Niitä vetämään Harjunniityssä on koulutettu kaksikymmentä 4.­­–5.­­ luokkalaista. He tulevat järjestämään toimintaa itseään pienemmille, sillä Suojoen mukaan nuoremmat ottavat rohkean, isomman oppilaan helposti roolimalliksi.

-        Tärkeintä on ryhmässä toimiminen ja ryhmän hallinta. Aluksi olen mukana välitunneilla niin paljon kuin lukujärjestys ja aika sallivat, mikä tarkoittaa myös ylimääräisiä välituntivalvontavuoroja. Sitten, kun rutiinit ja luottamussuhde ovat syntyneet ja lapset ovat rohkaistuneet, voin antaa heidän toimia itsenäisemmin, Suojoki kuvailee.  

Välkkäri-toiminta on lapsen näköistä

Luonnon keskellä sijaitsevassa Hönttämäen alakoulussa on 263 oppilasta. Tärkeitä teemoja koululle ovat kestävä kehitys sekä itsestä, toisista ja ympäristöstä huolehtiminen.

-        Välkkäri-toiminta sopii meille hyvin, sillä haluamme tuoda oppilaan osallisuuden osaksi arkea.  Välkkäri-toiminnassa se toteutuu mainiosti, opettaja ja liikuntavastaava Katariina Koskela kertoo.

Hönttämäen koulussa Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (Popli) järjestämään Välkkäri-koulutuksen osallistui tänä syksynä 14 viitosluokkalaista tyttöä. Syysloman jälkeen he aloittavat liikuntavälkkien järjestämisen kerran viikossa, ja määrää lisätään, jos lapsilla innostusta riittää.

-        Välkkäri-koulutuksessa lapset saavat leikkivinkkejä, mutta pääasiassa päivän aikana harjoitellaan ohjaamista, esiintymistaitoja ja roolimallina olemista, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, Elina Leinonen, Poplista kertoo.

Koulutuksessa pohditaan yhdessä, mikä välitunnista tekee mielekkään ja miksi fyysinen aktiivisuus on tärkeää. Jokainen saa myös arvioida omia valmiuksiaan. Välkkäreiden ei tarvitse olla taitavia liikkujia: yksi voi olla hyvä organisoimaan ja toinen saa kaikki lähtemään mukaan. Oman roolin voi jokainen itse päättää.

-        Jotkut ei ehkä uskalla tulla peliin, koska ne pelkää, että ne tekee väärin. Silloin voi sanoa, ettei se haittaa, telinevoimistelua harrastava Eea miettii, miten voisi kannustaa vähemmän liikkuvia mukaan.

Omat ideat motivoivat

Välkkäri-toiminnalle ominaista on, että lapset ideoivat myös omia leikkejä. Viime keväänä Liikunnan aluejärjestöjen Viuh vauh -välituntiliikuntakisassa palkintosijoille pääsi sekä Hönttämäen koulu että Harjuniityn koulu. Oulussa oppilaat olivat kehittäneet Meduusa nukkuu -välituntileikin, Nokialla leikki-ideoita oli kerätty runsaasti. 

Tärkeintä Suojoen mukaan on kuunnella oppilasta ja lähteä mukaan mahdottomiltakin kuulostaviin ideoihin.

– Toiminnan pitää kehittyä ja olla lasten näköistä, jotta Välkkärit jaksavat itse olla innostuneita ja kannustaa muita mukaan.

Yhtenäiskoulussa yhteiset tilat yläkoulun kanssa tuovat rajoitteita, kun esimerkiksi saliin ei aina pääse. Vaikeudet on Suojoesta tehty ratkaistaviksi.

-        Älkää pelätkö epäonnistumista, vaan kokeilkaa ja laittakaa toiminta rohkeasti pystyyn. Jos et kokeile, et tiedä onnistuuko. Jollei onnistu, kokeillaan jotain muuta, lähettää hän terveisiä kollegoilleen muissa kouluissa.

Onnistumisen avaimen hän näkee lapsissa, joiden tulee olla toiminnan keskiössä.

-        Laita omat ideasi sivuun! Lasten pitää päästä toteuttamaan omia ideoitaan ja unelmiaan. Tulta päin!

Oulussa Ebba-Liina, Amanda, Pihla, Milja, Eea ja Friida kokevat olevansa valmiita.

-        Kyllä me pärjätään, kuuluu tyttöjoukosta yhdestä suusta.

He ovat sitä mieltä, että Välkkäreitä pitää totella. Ja vihreä liivikin tekee välituntiliikuttajasta melko virallisen henkilön.

Välkkäritoiminnan ideana on, että oppilaat suunnittelevat ja ohjaavat toisilleen välituntitoimintaa. Liikunnan aluejärjestöt ovat tarjonneet kouluille Välkkäri-koulutusta jo vuodesta 2009. Tutustu Välkkäri-koulutukseen. Lisätietoja antaa lasse.heiskanen@eklu.fi.

Lapsen osallisuuden lisääminen on peruskoulun opetussuunnitelman keskeinen periaate. Osallisuus tarkoittaa toimintaa, jossa myös lapset voivat asettaa tavoitteita, keskustella ja pohtia eri ratkaisuja ja jossa he voivat olla mukana tekemässä päätöksiä. Lue lisää.

Teksti: Maija Arosuo

17.5.2022

Milla Juusela on 21-vuotias vertaisliikuttajaveteraani

Alakoulussa riittää, että Välkkärillä on pallo, yläkoulussa pitää laittaa itsensä peliin, että kaveritkin lähtevät liikkumaan. Koulujen vertaisliikuttaja kehittää oppilaiden näköistä toimintaa.

Friitalan alakoulussa Ulvilassa viitosluokkalaiset lähtevät välitunnille kuin mehiläiset pesästä, kun he kuulevat, että on liikuntavälkkä. Vuosi on 2012. 11-vuotias Milla Juusela on juuri käynyt Liikunnan aluejärjestöjen Välkkäri-ohjaajakoulutuksen ja pursuu ideoita.

- Alakouluikäiset luokkakaverit oli helppo innostaa mukaan melkein mihin vaan. Riitti, että oli pallo ja lupa tehdä. Siitä homma muuttui sitten aste toisensa jälkeen vaikeammaksi, Juusela muistelee.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Juusela opiskelee Vaasan yliopistossa kauppatieteitä. Liikunnan vertaisohjaajana häntä voi pitää ikäisekseen jo veteraanina, sillä rooli on seurannut häntä läpi kouluajan.

Uusia keinoja

Yläkouluun tultaessa mehiläispesän kuhina lakkaa, tai ainakaan ääneen ei sovi pöristä. Juusela tietää, ettei innostus ole kuitenkaan hävinnyt.

- Kukaan ei halunnut olla se ensimmäinen, joka lähtee välitunnilla liikkumaan. Usein sain siksi heittää itse pallon peliin ja pyytää kaverini mukaan.

Ulvilan yhteiskoulussa Juusela on perustamassa välinelainaamoa ja keksii kavereilleen kisailuja. Kouluun saadaan palautettua myös pidempi välitunti, jolloin ehtii paremmin liikkumaan.

Ulvilan lukiossa roolinimikkeeksi vaihtuu Liikuntatutor, mutta liikkumaan kannustamisen tehtävä säilyy ennallaan. Uusia keinoja on löydettävä, sillä lukiolaisten työpäivät alkavat olla yhtä pitkää, keskeytymätöntä istumista.

- Kehitimme pieniä liikuntahaasteita, joita laputimme käytäville. Koetimme ujuttaa liikettä mukaan päivään aamunavauksesta alkaen. Toiset innostuvat kaikesta, jotkut eivät mistään.

Kohokohtana kouluajoilta Juusela muistaa lukion Liikuntatutoreiden matkan Stuttgartiin, jonne he pääsivät esittelemään oman koulunsa toimintaa.

- Ohjaajien yhteisiä tapaamisia, vaikka kauden päätteeksi kiitoksena tehdystä työstä, voisi olla enemmänkin. Samalla kuulisi millaisia asioita muissa kouluissa tehdään, Juusela ehdottaa.

Ohjauskokemus on meriitti

Juuselan lapsuuden perheessä liikunta on aina ollut osa arkea. Omat harrastukset joukkuevoimistelusta tanssiin ja golfiin ovat antaneet Milla Juuselalle sellaista, minkä hän haluaa jakaa.

- Toivoisin, että jokainen löytäisi liikunnan ilon. Se ei tarkoita, että pitäisi treenata viisi kertaa viikossa hampaat irvessä, vaan esimerkiksi ulkoilusta nauttiminen piristää ja tuntuu hyvältä.

Myös ensimmäiset työpaikat ovat avautuneet vertaisohjaajatoiminnan avulla. Lukion jälkeisen välivuoden Juusela oli töissä vanhassa alakoulussaan välituntiohjaajana. Opiskeluaikana hänet on löytänyt kesäisin seikkailupuiston ohjaajana hakemassa ihmisiä puusta tai temppuradalta.

Vaasan yliopistossa Juusela on löytänyt paikkansa Hyvis-tutorina. Nyt hän voi auttaa kanssaopiskelijoitaan laajemmin hyvinvoinnin tukemisessa. Lisäksi hän on ottanut vahvan roolin yliopiston liikuntatutortoiminnan kehittämisessä.

Ekonomiksi valmistuvan Juuselan ammattihaaveet liittyvät kaupalliseen alaan – markkinointiin tai diplomaattiuraan.

- Vertaisohjaajana toimiminen on antanut minulle taitoja johtamiseen ja organisoimiseen, mistä voi olla hyötyä millä tahansa alalla työelämässä. Vaikken liikunta-alalle aiokaan, toivottavasti voin jatkossa toimia oman työpaikkani liikuntavastaavana tai muuten kannustaa muita liikkumaan, Juusela toivoo.

Vertaisohjaaja on linkki oppilaiden ja opettajien välillä

Liikunnan aluejärjestöt kouluttavat Suomen kouluissa vuosittain noin 2 500 vertaisliikuttajaa. Peruskouluissa heitä kutsutaan Välkkäreiksi, toisella asteella Liikuntatutoreiksi.

Alakoulussa oppilaat opettelevat ohjaamista ja suunnittelevat unelmien välitunnin, yläkoulussa mietitään laajemmin, millaista välituntiliikuntaa koulussa voisi olla. Toisen asteen Liikuntatutorit ovat mukana luomassa itselleen liikuntamyönteistä oppimisympäristöä.

- Toiminnan lähtökohta on, että lapset ja nuoret saavat itse olla mukana suunnittelussa ja toteutuksessa, Kainuun Liikunta ry:n lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Ira Liuski toteaa.

Välitunteihin kohdistuneet häiriökäyttäytymiset ja koulukiusaaminen on selkeästi vähäisempää silloin, kun tarjolla on mielekästä tekemistä.

- Oppilaat ovat välituntien asiantuntijoita, joten heidän osallistaminen niiden suunnitteluun on luonnollista. Vertaistoiminnan kautta lasten ja nuorten toiveet tulevat hyvin esille. Tärkeää on kuunnella aidosti, mitä he haluavat, Liuski muistuttaa.

Liuskin mukaan nuorten toiveet useimmiten ovat sellaisia, että ne ovat mahdollisia toteuttaa melko pienin resurssein. Jos investoimalla liikuntavälineisiin voidaan torjua kiusaamista tai syrjäytymistä, ei takaisinmaksuaikaa kannata liikaa laskea.

Kysy lisää liikunnan vertaisohjaajakoulutuksista

lasse.heiskanen@eklu.fi

Teksti: Maija Arosuo

2.2.2022

Liikunnan aluejärjestöjen verkostoissa on voimaa

Liikunnan aluejärjestöt edistävät suomalaisten hyvinvointia tukemalla liikuntaa ja sen olosuhteita alueillaan. Aluejärjestöt pyörittävät myös useita verkostoja, jotka tuovat voimaa ja vauhtia liikunta-asioihin. Miten yhteistyötahot innostuivat aluejärjestöjen koulutuksista? Entä, miten verkostot tiivistävät yhteistyötä aluejärjestöjen kanssa?

Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun (ESLU) nuorisopäällikkö Tarja Nieminen toteaa, että aluejärjestöjen yhtenä tehtävänä on valtakunnallisten ohjelmien jalkauttaminen paikallisesti. Aluejärjestöt vievät viestiä eteenpäin, kokoavat alueellisia verkostoja ja edistävät yhdessä sovittuja asioita käytännön teoiksi.

Alueellisissa verkostoissa on mukana muun muassa seuratoimijoita, kuntaväkeä, kuntien hankekoordinaattoreita sekä oppilaitosten henkilökuntaa ja varhaiskasvattajia. Verkostojen lisäksi heille tarjotaan koulutuksia muun muassa seuran hallinnosta, valmentamisesta ja ohjaamisesta, lasten ja nuorten liikuttamisesta sekä aikuisten hyvinvoinnista.

- Aluejärjestöt viestivät liikunnan merkityksestä koko yhteiskunnalle. Kunnissa tarvitaan liikuntaa mahdollistavia päätöksiä, olosuhteita ja johdon sitouttamista. Esimerkiksi varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen pihojen ja ympäristön sekä sääntöjen tulee tukea lasten ja nuorten liikkumista. Verkostoissa eri toimijat tapaavat toisiaan ja jakavat toisilleen hyviä käytänteitä ja tietoa onnistumisista, Tarja Nieminen pohtii.

Koulutuksia kouluille Turussa

Erityisluokanopettaja Mervi Järviö opettaa neljäsluokkalaisia Hannunniitun koulussa Turussa. Hän on myös Turun Liikkuva koulu -koordinaattori. Paikallinen liikunnan aluejärjestö Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) järjestää koordinaattoritapaamisia, joihin Järviökin innokkaasti osallistuu. Hän vie tietoa tapaamisista eteenpäin koulunsa sekä Turun kaupungin yhdysopettajaverkoston opettajille ja vinkkaa koulutuksista. Järviö kiittelee myös LiikUn uutiskirjeitä ja some-kanavia, joiden kautta tieto kiinnostavista asioista leviää hyvin.

- Nykyiset etäkoulutukset ovat hyviä ja niiden ajankohdat on järjestetty opettajille sopiviksi. Lähikoulutukset, silloin kun niitä pystyi järjestämään, ovat napakoita ja niissä on selkeä yksi aihe. Esimerkiksi Jonot mataliksi -koulutus varmistaa, ettei liikuntatunneilla seistä jonoissa. Koulu sallii opettajille maksuttomat koulutukset työajalla ja järjestää tarvittaessa sijaisen, mutta maksullisiin tarvitsee usein käyttää omaa rahaa. LiikU tulee myös kouluttamaan koululle tarvittaessa. Tietysti korona-aika on asettanut viime aikoina rajoitteita, Järviö kertoo.

Yhteisiä hankehakuja Savossa

Kulttuuri- ja liikuntapainotteisen Lapinlahden kunnan varhaiskasvatuspäällikkö Riitta Nieminen on tyytyväinen yhteistyöhön Pohjois-Savon Liikunnan (PSL) kanssa. Niemisen toimialueeseen kuuluu kuusi päiväkotia ja 20 perhepäivähoitajaa.

- Viime vuodelle saimme hankerahaa AVI:lta ja tämän vuoden päätöstä odotellaan. Rahalla järjestämme koulutuksia yksiköidemme henkilöstölle sekä toiminnallisia vanhempainiltoja perheille, joilla on tärkeä rooli lasten liikuttamisessa. Tilaamme hankerahalla koulutukset Pohjois-Savon Liikunnalta ja tämä helpottaa kovasti työtämme, Riitta Nieminen toteaa.

Liikunnan aluejärjestöjen työ verkostojen kokoajana on arvokasta. Aluejärjestöt vievät viestiä liikunnan tärkeydestä kaikkialle ja muistuttavat liikunnan näkökulmasta kaikessa päätöksenteossa.

Verkostotyö on myös yksi Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen toimintatavoista. Hankkeeseen olemme saaneet tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 

Lisätietoja: liikunnanaluejarjestot.fi

Teksti: Katri Klinga

16.8.2021

Liikunta ja urheilu hyvinvoinnin lähteinä

Harrastamisen Suomen mallissa tahtotilana on, että jokainen lapsi ja nuori pääsee mukaan innostavaan ja toiveidensa mukaiseen harrastustoimintaan koulupäivän yhteydessä. Kaikenlainen toiminta ja harrastaminen on yhtä arvokasta - oli se sitten tavoitteellista kilpaurheilua, kulttuuria, ruoanlaittoa tai kavereiden kanssa liikkumista.

Suomen mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Liikunta ja urheilu toimivat yhtenä Harrastamisen mallin hyvinvoinnin lähteistä. Näin ollen myös seuratoiminnan yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja kaverisuhteet nousevat esille tärkeinä hyvinvoinnin avaimina. Oleellista ei ole, mitä lajia tai missä seurassa lapsi tai nuori harrastaa. Pääasia on varmistaa, ettei harrastuksen pariin tai urheiluseuraan liittymisessä ole minkäänlaista kynnystä tai estettä.

Harrastamisen malli nostaa esille yhteistyön voiman

Harrastustoiminnan liittäminen osaksi koulupäivää antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokeilla eri lajeja. Urheiluseuroilla on mahdollisuus esitellä omaa osaamistaan ja tuoda toimintaa lähemmäksi sellaisia lapsia ja nuoria, joille seuratoiminta ei ole ennestään tuttua. Seuratoiminnan ydin tulee harrastamisen mallissa hyvin esille: seurassa voi kasvaa, kokeilla, oppia uusia asioita, löytää uusia ystäviä ja saada vaikka ammatin itselleen tulevaisuudessa. Liikunnan ja urheilun ilon lisäksi Suomen mallin toteuttaminen urheiluseurassa ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, vähentää eriarvoisuutta, tukee perheitä, lisää lapsen ja nuoren onnistumisen kokemuksia, millä on iso merkitys lapsen ja nuoren identiteetin vahvistamisessa.

Me voimme yhdessä tukea ja luoda uutta, yhdistää perheitä, urheiluseuroja, kuntatoimijoita sekä lähentää liikunnan ja urheilun sekä kulttuurin toimijoita. Meillä on mahdollisuus ainutlaatuiseen yhteistyöhön, jossa koulut, kuntien eri toimijat, urheiluseurat yli lajirajojen ja muut harrastustoimijat varmistavat, että lapset ja nuoret voivat hyvin. Kattava yhteistyö varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori löytää jonkin mieluisan harrastuksen ja yhteisön, johon kuulua.

Harrastamisen viikko toimivana mallina

Kuntien organisoima harrastamisen viikko on osoittautunut hyväksi tavaksi kohdata paikallisia perheitä ja innostaa heitä harrastustoiminnan pariin. Harrastamisen viikolta lapset ja nuoret ovat innostuneet mukaan myös koulupäivän yhteydessä järjestettävään harrastetoimintaan. Tärkeänä toimintona on nostaa esille, mitä kaikkea jo tehdään sekä hyvät esimerkit, toimintamallit ja kokeilut, jotka toimivat inspiraationa myös muille. Työ vaatii sitoutumista ja aikaa, jotta se vakiintuisi osaksi kunnan perustoimintaa. Olisi hienoa, jos jokaisessa kunnassa toimisi harrastustoiminnan koordinaattori tekemässä tätä arvokasta työtä. Näin mahdollistetaan pitkäkestoinen ja laadukas harrastaminen myös jatkossa.

Aluejärjestöjen koulutukset ja kohtaamiset

Liikunnan aluejärjestöt tukevat urheilu- ja liikuntaseuroja muun muassa uusien toimintamuotojen kehittämisessä, uusien jäsenten ja toimijoiden rekrytoinnissa. Kuntayhteistyön lisääminen ja sen kehittäminen ovat avainasemassa.

Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan sekä seuratoiminnan asiantuntijat tekevät yhteistyötä uusien, toimivien mallien luomiseksi. Koulutuksia ja kohtaamisia tarjotaan eri kohderyhmille: ohjaajille, valmentajille, seuran työntekijöille, luottamushenkilöille sekä kuntatoimijoille. Ohjaajilla ja valmentajilla on

mahdollisuus täydentää omaa osaamistaan: seuratoimijoille järjestetään koulutuksia ja yhteisiä verkostoja, urheiluseurojen ja kuntien yhteistyötä vahvistetaan yhteisillä tapaamisilla.

Koulutusten kautta voimme varmistaa laadukkaan toiminnan ja tukea osaamisen kehittämistä. Koulutetut ja eettisesti toimivat harrastustoiminnan ohjaajat luovat innostavan ja kannustavan ilmapiirin, johon jokaisen lapsen ja nuoren on turvallista osallistua taitotasostaan riippumatta.

Luodaan yhdessä monipuolinen ja laadukas harrastustarjonta, joka on lähellä lasta ja nuorta!

Teksti: Tarja Nieminen, nuorisopäällikkö ja Nina Kaipio, seuratoiminnan kehittäjä, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu

**

Harrastamisen mahdollisuuksien edistäminen koulupäivän yhteydessä on yksi osa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanketta. Hankkeeseen olemme saaneet tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

16.8.2021

Kuinka Suomen harrastamisen mallilla lisätään lasten liikkeen määrää, laatua ja arvostusta?

Koululaiset liikkuisivat nykyistä enemmän, jos onnistumme lisäämään koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastustoiminnan arvostusta ja laatua. Tunnemmeko koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen nykytilan? Mikä on tavoitetila, jota kohti haluamme edetä? Mitä pitää muuttaa, jotta tavoitteeseen päästään ja miten muutos mahdollistetaan?

Liikunnan aluejärjestöt haluavat auttaa kuntia, kouluja ja seuroja onnistumaan yhteisessä tehtävässä. Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseen on kunnille tarjolla resurssi, jota pitäisi nyt hyödyntää myös tulevina vuosina laadukasta harrastustoimintaa tuottavien rakenteiden luomiseen.

Nykytilasta tavoitetilaan

Olemme huomanneet, että tällä hetkellä oppilaat, huoltajat tai seurat eivät tunne voimakasta vetoa koulun kerhotoimintaa kohtaan. Suhtaudummeko koulun kerhotoimintaan puuhasteluna ja kivana ekstrana, joka ei ole erityisen tärkeää? Hyväksymmekö ajatuksen, että kerhotoimintaa ei ole tarjolla kaikille? Onko niin, että koulut tarjoavat kerhoja, mutta kerhojen sisältöön, aikatauluihin, ohjaajarekrytointiin ja ohjaajien osaamisen lisäämiseen tai markkinointiin ei ole vakiintuneita toimintamalleja? Suhtaudummeko perusopetukseen tai vapaa-ajalla tapahtuviin harrastuksiin samalla tavalla?

Tavoitetila tulisi olla kunnianhimoinen: kaikki haluavat mukaan koulupäivän harrastuksiin. Se tarkoittaa, että koulun harrasteissa on parhaat ohjaajat ja kaverit. Harrastus on koulupäivän jälkeen ja sinne on helppo päästä, tai siis jäädä. Maksuton harrastustarjonta on rakennettu lasten toiveiden pohjalta. Hyvin järjestetty ja ohjattu toiminta vetää oppilaita puoleensa teemasta tai lajista riippumatta.

Harrastustoiminta luo yhteistyöverkoston kunnan ja koulun sekä harrastusten ohjaajien välille. Toimijat luovat yhteisen tahtotilan ja sitoutuvat harrastustoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Viikoittaisten harrastusten ympärille syntyy rakenne ja vuosittain toistuvia tapahtumia, sekä jatkuvaa yhteistä viestintää. Toiminnan päämäärä on yhteinen – lasten hyvinvoinnin tukeminen harrastusten keinoin.

Mikä pitää muuttua

Seurojen mukaan ongelmia koulujen ja seurojen yhteistyössä ovat viestintä, yhteistyö sekä ohjaajien valmentajien ja vetäjien mukaan saaminen ja sitouttaminen (Liikunnan aluejärjestöt ja Likes 2020).

Voisimmeko tavoitella muutoksessa seuraavaa kaavaa:

1. Kokonaiskuvan muodostamiseksi tehdään kunnan alueella tapahtuvan harrastustoiminnan nykytilan arviointi. Mikä on nykyisen harrastustoiminnan määrä ja laatu? Mitä ovat vahvuudet ja heikkoudet?

2. Koulussa harrastamisen organisaation ja rakenteen luominen. Keitä tulisi olla mukana kehittämässä harrastustoimintaa kunnan koulu-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimesta sekä harrastustoiminnan toteuttajista? Varmistetaan jatkuva vuoropuhelu säännöllisillä kokoontumisilla.

3. Ylläpidetään avointa ja reilua keskustelua, jossa luodaan yhteinen näkemys omaan kuntaan parhaiten sopivasta toimintatavasta. Mitä kunta järjestää itse, mitä yhdistykset sekä mitä tehdään yhdessä? Asetetaan yhteisiä tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista.

Kuinka koulun harrastustoiminnan laatua ja arvotusta lisätään?

Arvostus ansaitaan laadukkaalla toiminnalla ja yhteisillä onnistumisilla. Laatu syntyy toiminnassa, jonka kehittämiseen kaikki sitoutuvat.

Tarvitaan resurssit ja yhteinen tahtotila. Kunnan vastuulla on halutun kokonaisuuden johtaminen ja vuoropuhelun mahdollistaminen harrasteiden järjestäjien kuten seurojen kanssa. Seura osaltaan sitoutuu aitoon yhteistyöhön ja ohjaajiensa osaamisen kehittämiseen.

Tarvitaan kuntakoordinoitu toimintamalli ja rakenne koulussa harrastamiselle kunta- ja koulutasolla. Viikoittaista toimintaa täydentää tapahtumat ja kampanjat.

Vaaditaan yhdessä laadukasta harrastustoimintaa. Suomen Olympiakomitean Lasten Liike -tunnus on esimerkki toiminnan järjestäjän tsekkauslistasta ja laatulupauksesta oppilaille sekä vanhemmille.

Yhteisten pelisääntöjen ja tavoitteiden asettaminen, ja niiden seuranta ryhmä-, koulu- ja kuntatasolla antavat ryhtiä ja nostavat laatua. Vastavuoroinen yhteistyö sitouttaa kaikkia toimijoita.

Tarvitaan koulu- ja seuratoimijoiden keskinäistä ja säännöllistä yhteydenpitoa. Oppilaille ja koteihin viestitään olemassa olevasta harrastetarjonnasta. Toiminnan aikana huoltajien ja ohjaajien on hyvä tavoittaa toisensa tarvittaessa.

Joskus myös kohdennetut tukitoimet koulupäivän yhteydessä voivat olla tarpeen, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua harrasteisiin. Etsivä harrastustoiminta, liikunta- ja hyvinvointineuvonta tai liikunnan tukikerhot voivat olla sellaisia.

Lasten liikkeen määrä on seuraus

Harrastamisen Suomen malli voi laadukkaasti toteutettuna lisätä isossa kuvassa lasten päivittäistä liikkumisen määrää. Näin tapahtuu, kun yhä useampi oppilas osallistuu laadukkaasti ohjattuun ja lähellä tapahtuvaan liikunnalliseen harrastukseen. Laadukkaasti ohjatussa toiminnassa innostutaan ja viihdytään, liikutaan määrällisesti paljon sekä opitaan uusia taitoja. Harrastuksessa opittuja taitoja hyödynnetään ja liikkumista jatketaan vapaa-ajalla. Parhaassa tapauksessa lapsi kiinnittyy harrastukseen pitkäksi ajaksi ja omaksuu liikunnasta elämäntapaa.

Mitä Liikunnan aluejärjestöt tekevät, jotta tavoite toteutuu?

Liikunnan aluejärjestöt tuovat toimijoita yhteen paikallisesti ja alueellisesti. Haluamme olla luomassa yhteistä tahtotilaa ja edistää vuoropuhelua, jossa toimijat sitoutuvat laadukkaiden harrastusten toteuttamiseen koulupäivän yhteyteen. Järjestämme maakunnallisia tilaisuuksia kuntatoimijoille ja paikallisia seurafoorumeja. Jaamme kokemuksia ja hyviä malleja, tarjoamme mahdollisuuden kokemusten vaihtoon sekä toisilta ja yhdessä oppimiseen.

Tärkein on ohjaustilanne, jossa ohjaaja ja oppilaat kohtaavat. Koulutamme ohjaajia, jotta jokaisen tärkeän ohjauskerran laatu kasvaa. Tärkeää on pohtia tiedostammeko riittävän hyvin 2020-luvun harrastustoiminnan sisällölle ja ohjaajan toiminnalle asetettavat erityispiirteet? Millaista oppia ohjaajat tarvitsevat, jotta keskenään erilaisten lasten yhteinen harrastus olisi kaikille kiva paikka.

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät muun muassa Lasten Liike -ohjaajakoulutuksia, Jonot matalaksi -koulutuksia, Parkour ohjaajan introkoulutuksia sekä muita ohjaajan osaamista lisääviä koulutuksia. Lisäksi järjestämme tarvelähtöisesti räätälöitäviä lasten liikunnan ohjaajakoulutuksia.

Teksti: Lasse Heiskanen, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ja Jouni Vatanen, Keski-Suomen Liikunta

**

Harrastamisen mahdollisuuksien edistäminen koulupäivän yhteydessä on yksi osa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanketta. Hankkeeseen olemme saaneet tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisätietoja: www. liikunnanaluejarjestot.fi

Liikuntaetsivät partioivat Naantalissa

19.2.2021

Naantalissa yläkouluikäisiä, liikkumattomia nuoria etsitään kouluterveydenhoitajan ja liikunnanohjaajan yhteistyöllä. Liikuntaetsivätoimintaa tehdään nuoren ehdoilla.

Liikuntapalvelut suuntautuvat yleensä liikunnasta pitäville. Naantalissa terveys- ja liikuntatoimi ovat yhdessä miettineet, miten liikuntaa harrastamattomille nuorille löytyisi ”oma juttu”. Nuoria on ruvettu hakemaan mukaan liikkumaan etsivän avulla. Naantalin liikuntaetsivänä toimii liikunnanohjaaja Anu Saarni.

- Olemme pyrkineet aktivoimaan liikkumattomia nuoria jo vuosia. Nimi etsivä on vakiintunut viime aikoina käyttöön, Saarni kertoo.

Etsivä kuvaa lähinnä lähestymissuuntaa: nuoren ei tarvitse olla itse aloitteellinen, vaan häneen otetaan yhteyttä ja hänelle tarjotaan mahdollisuuksia.

Kouluterveydenhoitajan kautta

Naantalissa etsivätoimintaan mukaan pääseville ei ole asetettu tiettyjä kriteereitä. Avainroolissa on kouluterveydenhoitaja, joka arvioi kenelle toiminnasta olisi hyötyä. Maijamäen koulun terveydenhoitaja Pauliina Mäkilä toimii linkkinä liikuntaetsivälle.

- Kutsumme seitsemännen luokan kesällä kaikki tulevat yläkoululaiset terveystarkastukseen yhdessä vanhemman kanssa. Tapaamisessa keskustelemme myös aktiivisuudesta ja harrastuksista. Mikäli ilmenee, ettei nuorella syystä tai toisesta ole liikuntaharrastuksia, ehdotamme hänelle tapaamista liikuntaetsivän kanssa.

Mäkilän mukaan suurin osa nuorista harrastaa jotain. Noin 140 oppilaan ikäluokasta alle kymmenelle oppilaalle järjestetään tapaaminen etsivän kanssa. Vaikka tarvetta olisi tätä useammalla, kaikkia tapaaminen ei kiinnosta tai he eivät koe siihen olevan tarvetta. Usein vanhemmat ovat asiasta nuorta innostuneempia.

Mäkilä houkuttelee nuoria tapaamiseen kertomalla hyvästä palvelusta, jota he voivat saada. Tarjolla on ilmaisia harrastusvuoroja ja ihminen, joka selvittää heidän puolestaan, miten niihin pääsee. Sanaa ”liikuntaetsivä” ei perheen suuntaan käytetä.

Sovitut tapaamiset pitävät useimmiten.

- Sovimme etsivätapaamisen terveydenhoitajan luokse kouluun. Tällöin nuori yleensä myös tulee paikalle, Mäkilä kertoo.

Aiemmin kunnassa oli tapana vain välittää nuoren tiedot eteenpäin, jolloin hän sai kutsun liikuntaetsivälle yksinään. Tällöin kynnys tapaamiseen oli korkeampi.

Kuunteleminen tärkeintä

Toiset nuoret tietävät tapaamiseen tullessaan, mitä haluaisivat harrastaa, mutteivät ole päässeet alkuun tai eivät tiedä missä ja miten. Toisille koko liikunnan aloittaminen on vaikeaa tai he eivät halua harrastaa ryhmässä. Etsivä hakee sopivia harrastuspaikkoja ja kertoo myös, miten niihin pääsee. Joillekin tarjotaan ilmaisia kokeilukertoja ja kuljetuksia: esimerkiksi uimalippuja itselle ja kaverille sekä ilmainen bussikyyti. Mikäli ryhmäliikunta ei innosta, kannustetaan muuten aktiiviseen elämäntapaan, kuten kävelyyn tai pyöräilyyn. Kaikki lähtee nuoresta.

- Nuoren kanssa toimiminen on keskustelua ja johdattelua. Tärkeää on kuunnella. Onko nuorella kavereita, joiden kanssa harrastaa? Mikä häntä innostaa tai estää? Saarni kyselee.

Yleensä nuorten toivomat lajit on pystytty toteuttamaan. Vain kerran Saarni muistaa, että toiveissa oli niin erikoinen laji, ettei hän pystynyt löytämään siihen kokeilumahdollisuutta.

Saattajaa toivotaan

Virallista seurantaa etsivätoiminnasta ei kunnassa ole pidetty, mutta terveydenhoitaja kirjaa käynnin muistiin ja voi seuraavana vuonna kysyä harrastuksen sujumisesta uudestaan. Uusintakäynnillekin on lupa lähettää. Tähän asti aikoja on ollut riittävästi kaikille, eikä tapaamiskertojen määrää ole tarvinnut rajoittaa. Yksi yhteinen toive kaikilla kuitenkin on.

- Olisi hyvä, jos voisimme mennä ensimmäiselle harrastuskäynnille yhdessä nuoren kanssa. Näin kynnys olisi ylitetty ja jatkoharrastaminen helpompaa. Tähän meillä ei kuitenkaan ole resursseja, Saarni harmittelee.

Mäkilä on samaa mieltä. Hän miettiikin, voisiko jokin taho, kuten Pelastakaa lapset ry:n lukioikäiset mentorit toimia jatkossa myös ”liikuntakummeina” yläkouluikäisille.

Alakoulu saa oman etsivän

Tähän asti liikuntaetsivätoimintaa on Naantalissa toteutettu vain yläkouluikäisille. Naantalin liikuntapalvelupäällikkö Maija Puolakanahon mukaan toiminta laajenee nyt osittain myös alakouluun.

- Aloitamme liikuntaetsivätoiminnan Karvetin alakoulussa tänä keväänä. Siellä on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja oppilaita, joilla ei ole harrastuksia. Haluamme antaa heille yksilöllistä ohjausta.

Lukioikäiset ovat liikuntasihteerin mukaan jo oma-aloitteisempia hakeutumaan harrastuksiin. Ammattikouluissa toimii muunlaista etsivätoimintaa, joissa myös liikunta-asiat voidaan ottaa puheeksi. Yläkouluikäisillä ohjaustarve on ollut suurin.

Teksti Maija Arosuo

Aktiivisemmalla opiskelupäivällä lisää yhteisöllisyyttä ja parempaa opiskelukykyä 
- Liikkuva opiskelu -avustushaku käynnistynyt 

11.2.2020

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on alettu toteuttaa liikkuvampia opiskelupäiviä. Liikkumista lisäämällä voidaan edistää opiskelukykyä, opiskelijan työkykyä. Toiminta on jatkumoa jo pidempään peruskouluissa toteutetusta Liikkuva koulu -toiminnasta. Mukaan Liikkuva opiskelu -ohjelmaan voivat maksutta rekisteröityä kaikki lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ja siihen on mahdollista hakea myös kehittämisavustusta.

Fyysisesti aktiivisempi opiskelupäivä voi sisältää toiminnallisia taukoja, taukojumppaa, toiminnallisia opiskelumenetelmiä tai vaikka mahdollisuuden hyödyntää oppilaitoksen liikuntatiloja päivän aikana. Jokainen oppilaitos voi lisätä aktiivisuutta omilla tavoillaan ja omista lähtökohdistaan. Opettajien ja oppilaiden yhteisellä suunnittelulla löytyvät sopivimmat ideat toteutettaviksi. Yhteinen suunnittelu ja yhdessä tekeminen kasvattavat samalla yhteisöllisyyttä. 

Liikkuva opiskelu -työpajalla ideat jakoon 

Liikunnan aluejärjestöt kautta koko Suomen toteuttavat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle ja opiskelijoille Liikkuva opiskelu -työpajaa, jossa jaetaan ideoita, vinkkejä ja kokemuksia sekä mietitään oman oppilaitoksen toiminnan kehittämistä.

Pohjois-Savossa Leppävirran lukion opettajat kokoontuivat tammikuun puolivälissä omaan Liikkuva opiskelu -työpajaan pohtimaan oppilaitoksen toimintaa. Lukiossa on kannustettu oppilaita aktiivisempaan opiskelupäivään mm. hankkimalla suuren suosion saavuttanut biljardipöytä ja sulkapallomailoja sekä avaamalla liikuntasalin tilat mailojen hyödyntämiseen. Luokkiin on hankittu jumppakeppejä ja oppilaita on koulutettu liikuntatutoreiksi. 

Leppävirran lukion saksankielen opettaja ja Liikkuva opiskelu -yhteyshenkilö Tuulikki Böhmisch kertoo koulutuskuulumisia.

Koulutuksessa jaoimme kokemuksia ja vinkkejä omista toimistamme tunneilla. Tämä laajensi ideoiden valikoimaa kaikilla opettajilla, Tuulikki tiivistää päivän antia. 

Lukion kaikille luokka-asteille on koulutettu liikuntatutoreita innostamaan muita oppilaita liikkeelle. 

Meillä on sovittu, että liikuntatutorit vetävät tunnilla esim. taukojumpan. Aina ei opettaja muista antaa tätä aikaa, eivätkä tutorit välttämättä itse rohkene sitä pyytää, Tuulikki kertoo kokemuksia.

Työpaja oli hyvä muistutus opettajille hyödyntää liikuntatutoreita ja muistaa tarjota hetki tähän toimintaa. Näiden toimintamallien oppiminen vie meiltä opettajiltakin aikansa, hän jatkaa.

Toiminnalliset opiskelumenetelmät ovat opettajilla hallussa. Aina niitä ei kuitenkaan muisteta käyttää. 

Oman opetuksen lomassa käytän toisinaan toiminnallisia opetusmenetelmiä. Kyllä itsekin välillä havahtuu siihen, että enpä ole muistanut tätä, Tuulikki toteaa. 

Toisessa yhteydessä meillä on käytössä vinkkipankki. Samaa ideaa voisi hyödyntää liikunnassakin! 

Luokissa on hyödynnettäviä välineitä, esim. jumppakeppejä, ne nähdessä pitäisi havahtua myös käyttämään niitä, hän pohti jatkoa.

Nykytilan arvioinnilla tieto - Missä ollaan nyt?

Oppilaitoksen lähtötilanteen kartoitukseen sekä kehityksen seurantaan Liikkuva opiskelu 
-ohjelmassa on kehitetty Nykytilan arviointi oppilaitoksille -työkalu, jolla oppilaitokset arvioivat oman toimintakulttuurinsa tilaa liikkumisen näkökulmasta. 

Oppilaitokset voivat hyödyntää työkalua niin alkutilanteen kartoitukseen kuin toiminnan kehittymisen seurannassa. Se auttaa valitsemaan oikeat kehittämiskohteet. Maksuton työkalu on kaikkien rekisteröityneiden oppilaitosten käytettävissä.

Liikkuva opiskelu -avustukset vuonna 2020

Liikkuva opiskelu -avustusten haku on käynnistynyt 31.1.2020! Kehittämisavustuksen tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Avustuksella tuetaan Liikkuva opiskelu -ohjelman toimeenpanoa. 

Avustusta voivat hakea lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Avustukset haetaan aluehallintovirastoista. Hakuaika päättyy 6.3.2020 klo 16.15.

Linkki hakusivulle: https://minedu.fi/avustukset

Teksti: Sonja Kössi-Jormanainen

Lisätietoja aluejärjestöjen muista Liikkuva opiskelu -tukipalveluista osoitteesta https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/lasten-ja-nuorten-liikunta/tukea-2-asteen-oppilaitoksille/

Keravan lukiossa halutaan lisätä opiskelupäivien aktiivisuutta

21.11.2019
Liikuntatutoreita voi nähdä yhä useammassa toisen asteen oppilaitoksessa järjestämässä aktiivisuustaukoja ja tapahtumia sekä tukemassa muita opiskelijoita tutustumaan eri lajeihin. Keravan lukiossa on huomattu opiskelijoiden merkitys toistensa aktivoijina. Kokemusten perusteella päätettiin kouluttaa uusia liikuntatutoreita. Toiminta tukee oppilaitosten aktiivista toimintakulttuuria ja yhteisöllisyyttä.

Aktiiviset opiskelupäivät lisäävät opiskelukykyä ja viihtyvyyttä sekä vahvistavat keskittymistä ja oppimista. Lisäksi aktiivisuus vähentää istumisen ja paikallaanolon tuottamia terveydelle haitallisia vaikutuksia. Kuitenkin lukiolaisilla on runsaasti paikallaanoloa, keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä. LIKES-tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan yli 80 prosenttia lukiolaisista kokee hyvin mielekkäänä, että lukion olosuhteita kehitettäisiin liikkumista lisääviksi. Heistä 72 prosenttia kokee liikunnan tukevan opiskeluaan.*

Liikuntatutorit lisäävät liikettä Keravan lukiossa

Keravan lukiossa on vahva halu lisätä opiskelupäivien aktiivisuutta. Ideoita toiminnan eteenpäin viemiseksi on tehty yhteistyössä opettajista muodostetun Liikkuva opiskelu -työryhmän, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. Aktiivisempi opiskelupäivä näkyy arjessa muun muassa oppituntien liikunnallistamisena, lisääntyneenä taukoliikuntana ja liikuntaa tukevina hankintoina niin koulun pihalle kuin liikuntasaliin.

- Olemme tehneet paljon töitä aktiivisemman opiskelupäivän eteen – suunnitelleet ja toteuttaneet. Oppilaat ovat ideoineet liikuntarasteja, välituntijumppaa ja -liikuntaa sekä liikuntatapahtumia. Toimintamme on aina ollut oppilaslähtöistä ja me opettajat olemme enemmänkin auttamassa hankinnoissa ja asioiden käynnistämisessä. Luokissa on seisomapöytiä ja kierrätämme tasapainotuoleja ja jumppapalloja. Uusimpana hankintana meillä on ollut fatbiket oppilaiden käyttöön. Uskon, että oppilaat saavat vietyä toimintaa koulun arkipäivään, toteaa historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja Liikkuva opiskelu -työryhmän vastuuopettaja Anu Rajajärvi.

Lisää vauhtia toimintaan haettiin kouluttamalla uusia oppilaita liikuntatutoreiksi Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn koulutuksella. Oppilaat saavat Liikuntatutor-toiminnasta kurssimerkinnän suoritettuaan sovitun määrän liikuntatutor-tehtäviä. Opiskelijoille maksetaan eri lajien ohjauksesta myös pieni korvaus.

- Liikkuminen on vähentynyt, joten on hienoa, että aktiivisuus nostetaan esille myös koulussa. Liikuntatutor-koulutuksen jälkeen lähdemme kehittämään lukiomme liikuntavälitunteja. Suunnitelmiemme mukaan toimintaa järjestetään liikuntasalissa tänä vuonna tiistaisin ja torstaisin. Toiminnasta viestitään Wilman kautta sekä kuulutuksilla ja sähköisellä ilmoitustaululla. Lisäksi aiomme lähettää opettajille muistutuksia ja vinkkejä tuntien tauottamisesta. Toivomme tunneille lisää taukoliikuntaa, toteaa Liikuntatutor-koulutukseen osallistunut ensimmäisen vuoden opiskelija Iida.

Rajajärven mukaan tahtotilana on, että liike lisääntyisi kaikilla opiskelijoilla. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuville on tarjottu mahdollisuus osallistua personal trainerin ohjaukseen ja tietopuolta lisätään ravintovalmennuksella. Vertaisohjaajien myötä toivotaan, että kaikki opiskelijat saisivat myönteisiä kokemuksia liikkumisesta.

Toiminta vaatii jonkin verran opettajilta, mutta innostusta heiltä Rajajärven mukaan löytyy. Hän haluaa kiittää koulun johtoa, rehtoria ja kaikkia koulun opettajia, että asia on viety eteenpäin.

- Emme halua yhdellä kertaa tehdä suuria muutoksia, vaan etenemme matalalla kynnyksellä, jotta kaikki osallistuvat toimintaan. Se on hyvä pohja tekemiselle. Meillä on myös resurssit kohdillaan toiminnan toteuttamiseksi, iloitsee Rajajärvi.

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Liikuntatutor-koulutusta

Liikuntatutor-koulutuksen tavoitteena on kouluttaa aktiivisia ja innostuneita opiskelijoita toiminaan oppilaitoksen liikkumisen lisääjänä. Ideana on osallistaa opiskelijoita Liikkuva opiskelu -toimintaan, sen suunnitteluun ja toteutukseen oppilaitoksissa. Koulutuksessa opiskelijat saavat tietoa liikkeen lisäämisen hyödyistä sekä työkaluja toiminnan suunnitteluun ja liikkeen lisäämiseen oman oppilaitoksen arkeen ja tapahtumiin. Liikuntatutoreina voivat toimia tavalliset vertaistuutorit tai muut innokkaat opiskelijat. Oleellista on opiskelijan innostus liikuntaan, ei niinkään oma liikunnallisuus.

- Liikuntatutor-koulutus toteutetaan kolmen tunnin mittaisena. Toki koulutusta voidaan räätälöidä jokaisen oppilaitoksen tarpeiden mukaisesti. Oppilaitokset valitsevat koulutukseen oppilaita, jotka ovat kiinnostuneita liikkeen ja yhteisöllisyyden lisäämisestä sekä toiminnan järjestämisestä opiskelukavereidensa kanssa, kertoo ESLUn lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä ja Liikuntatutor-koulutuksen kouluttaja Sari Lähdesmäki.

Liikunnan aluejärjestöt ovat edistämässä Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteiden toteutumista omilla toiminta-alueillaan tarjoamalla erilaisia koulutus- ja tukipalveluja toiselle asteelle ja korkeakouluille. www.liikunnanaluejarjestot.fi

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU

*Lähde: https://www.liikkuvaopiskelu.fi/sites/www.liikkuvaopiskelu.fi/files/tiedostot/lisaa_liiketta_opiskelun_tueksi_a4_web_01.pdf

Liikunnan aluejärjestöt lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten apuna

18.10.2019

Peruskouluissa jo vuosia toiminut Liikkuva koulu -ohjelma on laajentunut toiselle asteelle eli lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Liikkeen lisääminen parantaa tutkitusti hyvinvointia ja jaksamista. Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikkumista ja opiskelukykyä. Liikunnan aluejärjestöt kautta maan tarjoavat lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille palveluja ja koulutusta tässä työssä.

Liikkumisen hyödyt kehon terveyteen ja toimintakykyyn ovat yleisesti tunnettuja. Liikkumista lisäämällä voidaan vahvistaa oppimis- ja työkykyä kauas tulevaisuuteen. Tällöin lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuu nuoria aikuisia, joiden kyky pitää huolta itsestään luo pohjan pitkälle ja tasapainoiselle työuralle. Liikkuva opiskelu -toiminnalla voidaan lisäksi kasvattaa oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja lisätä viihtyvyyttä niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin keskuudessa.

Alueet tarjoavat maksutonta tukea ja koulutusta

Liikunnan aluejärjestöt kattavat toiminnallaan koko Suomen. Ne toimivat paikallisina asiantuntijoina ja liikunnan kehittäjinä omilla alueillaan. Keskeisiä toimintatapoja ovat moninaiset koulutukset ja verkostotyö. Alueet ovat myös useiden valtakunnallisten hankkeiden, kuten Liikkuva opiskelu- ja Liikkuva koulu -ohjelmien, paikallisia tukijoita.

Kaikki Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat Liikkuva opiskelu -oppilaitoksille ja sellaiseksi aikoville maksutonta asiantuntija-apua sekä työpajoja.

Liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijoilta kannattaa kysyä apua oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kehittämishankkeiden suunnittelussa. Aluejärjestöt auttavat ja sparraavat oppilaitoksia hankehakemusten teossa, toiminnan käynnistämisessä sekä hyvien toimintatapojen ja mallien jakamisessa.

Näitä kehittämis- ja sparraustilaisuuksia voidaan toteuttaa oppilaitoskohtaisesti tai yhdessä useamman oppilaitoksen kanssa.

Liikkuva opiskelu -työpaja on suunniteltu lukioiden ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön kehittämisen tueksi. Työpajassa oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijoiden edustajat saavat ideoita ja vinkkejä toimivista Liikkuva opiskelu -toimenpiteistä ja pääsevät kehittämään oman oppilaitoksen toimintaa.

Asiantuntija-apu ja Liikkuva opiskelu -työpaja ovat maksuttomia helmikuun 2020 loppuun asti. Niitä on saatavilla senkin jälkeen, mutta kannattaa ehdottomasti hyödyntää maksuttomuus!

Kaikilta aluejärjestöiltä voi tilata opiskelijoille suunnattua Liikuntatutor-koulutusta, joka tarjoaa heille tietoa ja taitoa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja muiden aktivointiin. Nämä koulutukset ovat maksullisia.

Aluejärjestöt tuottavat lisäksi erilaisia työyhteisöjen liikunta- ja hyvinvointipalveluja, joilla on mahdollista vaikuttaa oppilaitoksen henkilökunnan työhyvinvointiin sekä oppilaitoksen yhteisöllisyyteen. Palvelujen sisällöt ja saatavuus vaihtelevat alueittain.

Verkostoissa jaetaan kokemuksia

Useille alueille on koottu paikallisia verkostoja Liikkuva opiskelu -toteutuksessa mukana olevista oppilaitoksista. Verkostotyöllä halutaan tukea mukana olevia oppilaitoksia ja niissä työtä tekeviä tarjoamalla foorumi tavata kollegoita sekä vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.

Tampereen Liikkuva opiskelu -verkosto kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kutsumana.

- Verkostoon on oppilaitosten opettajien lisäksi pyydetty mukaan myös opiskelijoita. Tätä pidettiin tärkeänä, kun mietittiin, miten verkosto parhaiten hyödyntää mukana olevia, tiivisti Tampereen toteutusta HLU:n lasten ja nuorten liikunnan aluekehittäjä Hannamari Laitinen.

- Ensimmäisessä tapaamisessa tutustuttiin mukana olijoihin. Kokonaisuutta hahmotettiin, kun kukin kertoi oman oppilaitoksensa lähtökohdista, suunnitelmista ja odotuksista sekä erilaisista haasteista,

-  Meillä on verkostossa mukana oppilaitosten lisäksi myös aluehallintoviraston edustaja. Hän tuo mukaan rahoittajan näkökulmaa toimintaan, kertoo Laitinen Pirkanmaan kuulumisia.

-  Monella oli pohdintaa siitä, miten saada liikkeelle erityisesti ne nuoret, jotka eivät vielä liiku. Tampereella tapaamiset jatkuvat säännöllisesti ja jokaiseen tapaamiseen on suunnitteilla oma teema, valotti Laitinen tulevia suunnitelmia.

Liikkuva koulu ja opiskelu -teemalla järjestetään lukukausittain alueellisia seminaareja. Seuraava valtakunnallinen seminaari pidetään puolestaan keväällä 2020. Näiden tapaamisten sisältöä ovat niin asiantuntijaluennot kuin työpajat, joista osallistujat voivat valita parhaiten omiin tarpeisiinsa sopivat sisällöt. Tapaamisten uudet ideat ja erilaiset lähestymiskulmat arkipäivän aiheisiin yhdistettynä kokemusten vaihtoon kollegoiden kanssa tuovat puhtia omaankin arkiseen tekemiseen.

Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Aluejärjestöt ovat olleet mukana jo Liikkuva opiskelu -ohjelman pilottivaiheessa. Sen myötä on tehty yhteistyötä toisella asteella toimivien Saku ry:n ja Smart Moves -hankkeen kanssa. Ne molemmat edistävät oppilaitosten liikkuvampaa toimintakulttuuria. Sakun Liikkuva amis -toiminta edistää fyysistä aktiivisuutta tukevien oppimisympäristöjen toteutumista ammatillisissa oppilaitoksissa. Smart Moves -hankkeen tuottamat, toiselle asteelle suunnatut maksuttomat materiaalit ja työkalut kannattaa hyödyntää.

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Siihen voi kannustaa aktiivisemmilla opiskelupäivillä ja saamalla mahdollisimman moni omaksumaan liikkuvampi elämäntapa. Olkaa yhteydessä Liikunnan aluejärjestöihin missä päin Suomea olettekin. Alueet ovat valmiita auttamaan!

Lisätietoja aluejärjestöjen Liikkuva opiskelu -tukipalveluista osoitteesta https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/lasten-ja-nuorten-liikunta/tukea-2-asteen-oppilaitoksille/

Teksti: Sonja Kössi-Jormanainen

Toimijoiden yhteistyö tukee Liikkuva koulu -toiminnan vakiinnuttamista

Koulujen Liikkuva koulu -toimintaa tukevat kunnat ja kaupungit toimialoineen sekä kolmas sektori. Jokaisella koululla on oma tapansa toiminnan toteuttamiseen, mutta vakiinnuttamiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja tiivistä yhteistyötä.

Kalajoella ja Espoossa Liikkuva koulu -toiminta käynnistettiin vuonna 2012. Kalajoen Liikkuva koulu -koordinaattori Juho Silvastin mukaan toimintaa lähdettiin kasvattamaan ja juurruttamaan vajaan 13 000 asukkaan kaupungissa heti sen käynnistettyä. Toimintoja ja tavoitteita kirjattiin ylös niin kaupungin kuin koulujen asiakirjoihin. Yhteistyö on lisääntynyt vuosien varrella eri hallintokuntien välillä ja asia on nähty tärkeänä jokaisella toimialalla. Silvasti näkee, että lähtökohtana toiminnalle on lasten ja nuorten kokonaishyvinvointi, vaikka puhutaan Liikkuvasta koulusta. Hän nostaa esille keskeisempiä hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten ravinnon, levon, liikunnan ja kaverisuhteet.

Myös Espoossa Liikkuva koulu -toimintaa lähdettiin juurruttamaan työn alettua mm. kirjaamalla toimintoja kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Asiat otettiin mielenkiinnolla vastaan ja syksystä 2018 alkaen kaikki Espoon suomenkielisen perusopetuksen koulut sekä lähes kaikki ruotsinkielisen perusopetuksen koulut ovat Liikkuvia kouluja.

Kunnilla ja kaupungeilla erilaisia toimintamalleja

Kalajoella Liikkuva koulu -ajatusta viedään eteenpäin eri toimialojen edustajista koostuvassa ohjausryhmässä. Mukana on asiantuntijoita mm. paikallisista kouluista, varhaiskasvatuksesta, liikuntapalveluista, eri hallintokunnista, hyvinvointi- ja terveyspalveluista sekä ruokapalveluista.

* Kaupungissamme tieto kulkee ja pystymme toimimaan yhteistyössä. Toimialat peilaavat asiaa omasta näkökulmastaan, joten asiaa lähestytään monesta suunnasta. Näin myös löydämme lapsille ja nuorille parhaimman tien kohti hyvinvointia, toteaa Silvasti.

Liikkuva koulu -toiminta nähdään myös Espoossa monitahoisena hankkeena, johon osallistuvat opetustoimen lisäksi liikuntapalvelut, Tilapalvelut-liikelaitos ja kolmas sektori. Yhteistyössä järjestetään erilaisia liikunnallisia tapahtumia, opettajien ja oppilaiden koulutuksia sekä teemaviikkoja ja kampanjoita, jotka kehittävät koulujen toimintakulttuuria aktiivisemmaksi. Liikuntapalvelut ovat alusta asti olleet aktiivisesti mukana toiminnan jalkauttamisessa. Osa toimialan tapahtumakuluista on suunnattu suoraan Liikkuva koulu -tilaisuuksien pyörittämiseen.

* Aktiivinen porukka tukee ja kannustaa kouluja seurayhteistyössä, tapahtumien järjestämisessä ja tilaratkaisuissa. Liikuntapalvelut vievät kouluille mm. liikuntavälinepaketteja ja liikunnanohjaajapalveluita. Ohjaajapalvelun kautta pyritään löytämään liian vähän liikkuvat lapset ja ohjaamaan heitä liikkumaan joko kaupungin tapahtumiin tai lähiseuraan. Erityisliikunnan puolelta oivia esimerkkejä ovat Para School Day -tapahtuma ja Valtti-toiminta, kertoo Espoon Liikkuva koulu -koordinaattori Petri Strandén. Olemme tiivistäneet yhteistyötä myös terveydenhoitajien kanssa mm. lisäämällä heidän tietämystään kaupungin ja seurojen tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Heidän on nyt helpompi ohjata lapsia ja nuoria liikunnan pariin, lisää Strandén.

Kouluympäristöjen kehittäminen liikuntaan motivoiviksi tukee tavoitteisiin pääsemistä. Molemmat koordinaattorit korostavat myös oppilaiden osallistamista pihasuunnitteluun, jolloin käyttäjien kokemukset ja toiveet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Espoossa Tilapalvelu-liikelaitos ja opetustoimen ammattilaiset pohtivat yhdessä, millaisia parannuksia kouluihin tehdään.

* Kalajoella päätettiin yhteistoimin uudistaa koulun piha, joka ei innostanut liikkumaan. Hankkeen tiimoilta oikeat ihmiset kohtasivat ja päättäjät kiinnostuivat asiasta. Haimme yhdessä lähiliikuntapaikka-avustusta ja siihen kaupungin osuutta. Uusittu piha saa lapset liikkeelle ja toimii vapaa-ajan liikuntapaikkana iltaisin. Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka kantavat, toteaa Silvasti.

Kolmas sektori ja Liikkuva koulu -kummit tukevat toimintaa

Tärkeänä yhteistyötahona kaupungeille on myös kolmas sektori urheiluseuroineen. Seurat ovat vahvasti esillä erilaisissa yhteisissä tapahtumissa, joissa lapset ja nuoret voivat tutustua paikalliseen urheiluseuratoimintaan. Espoossa kaupungin liikuntapalvelut, opetustoimi ja urheiluseurat pyrkivät muun muassa yhteistyössä kannustamaan maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria liikunnan pariin.

* Haluamme, että lapsi ja nuori ymmärtää Liikkuva koulu -filosofian. Hyvinvointiin liittyvistä teemoista puhutaan muun muassa vanhempainilloissa, koulupäivien aikana ja erilaisissa tapahtumissa. Koulujen ja kodin yhteistyö on tärkeää. Yhteistyöllä hyvinvointi tulee osaksi koulupäivää ja vapaa-aikaa. Kalajoella asiaa vievät eteenpäin myös kaupungin tutut kasvot ja Liikkuva koulu -kummit: nuorten pyörätuolikelauksen maailmanmestari Tuomo Himanen ja NHL-kiekkoilija Jussi Jokinen, kertoo Silvasti.

Kaupungit tekevät tiivistä yhteistyötä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa toiminnan edistämiseksi. Kalajoella paikallisen aluejärjestön kanssa tehdään yhteistyössä esim. Liikkuva koulu -verkostotapaamisia. Silvasti kiittelee myös paikallislehdistön aktiivista otetta aiheeseen. Hän näkee tärkeänä, että keskustelua pidetään yllä, jolloin asioita saadaan tapahtumaan.

Aktiiviset koulut lisäävät liikettä

Koulut ovat erilaisia ja tarkoituksena on, että jokainen löytää oman tapansa olla Liikkuva koulu. Kaupunkien ja kuntien Liikkuva koulu -koordinaattorit tukevat kouluja esim. mentoroimalla, kouluttamalla ja miettimällä erilaisia rahoituskanavia. Tukea annetaan kouluille huomioiden koulun erityispiirteet ja tarpeet. Koordinaattori tekevät yhteistyötä ja vaihtavat ajatuksia läpi Suomen.

Strandénin mukaan mentorointi on yksi sitouttamisen välineistä toiminnan jalkauttamisessa. Espoossa koulut verkostoituvat ja mentoroivat toisiaan koulualueittain. Koulujen välinen viestintä on luontevaa ja toiminta lisää konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia koulujen välille.

* Espoon mallissa koulut sitoutuvat toimintaan 50 prosentin omarahoitusosuudella ja kaupunki 50 prosentin AVIn avustusosuudella. Yleisin toimintatapa kouluissamme on, että kouluihin nimetään Liikkuva koulu -tiimi ja kaksi vastuuopettajaa, jotka toteuttavat toimintaa kouluyhteisön näköisellä tavalla. Se, miten työstä palkitaan, riippuu koulusta. Osalle maksetaan erillinen korvaus, osalle tehtävä on liitetty toimenkuvaan. Toiminnan juurruttamiseen tarvitaan niin koulujen kuin kaupungin eri toimialojen vahvaa sitoutumista, sanoo Strandén.

Espoon Liikkuva koulu -toiminta on laajentunut peruskoulujen lisäksi kaikkiin lukioihin, joissa Liikkuva opiskelu -kokeiluhanke alkoi syksyllä 2017.

Yhteistyössä on todellista voimaa

Molemmissa kaupungeissa onnistumisten takana ovat kaupunkien toimialojen yhteistyö sekä yhteiset tavoitteet lisätä liikettä ja hyvinvointia lasten ja nuorten päivään. Yhteistyön myötä vältytään päällekkäisyyksiltä ja työ tavoitteiden saavuttamiseksi on tehokkaampaa. Toiminnan juurruttamiseen tarvitaan sitoutumista kaikilta toimijoilta, jotta toiminta oikeasti jatkuu ja kehittyy.

Strandén kertoo, että Espoossa hallinnon puolella toimintaa tuetaan toimintamallien ja hankkeiden kehittämistyöllä sekä kartoittamalla rahoituskanavia, joista tiedotetaan muille tahoille.

* Yhteistyö on asia, joka kantaa ja vie asiaan eteenpäin! Mukana on asiasta innostuneita ja innostavia ihmisiä. Tässä työssä kumpuaa positiivinen vire. Liikkuva koulu on ehdottomasti hyvä juttu, jossa ajatellaan lapsen ja nuoren parasta, iloitsee Silvasti.

Teksti: Minttu Koivumäki

**

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Lisä- ja yhteystiedot löydät osoitteista: www.liikunnanaluejarjestot.fi ja www.liikkuvakoulu.fi

- - - -

Sitouttamalla välkkäreitä toimintaan saadaan hyviä tuloksia

Kouluilla ja kouluyhteisöllä on merkittävä rooli lapsen liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa, mikä tulee nähdä kouluissa mahdollisuutena. Parhaimmillaan koulu voi toimia paikkana, jossa lapselle ja nuorelle kasvaa myönteinen suhde liikkumiseen ja aktiiviseen elämäntapaan.

Perinteiset koulujen liikuntakerhot vetävät usein puoleensa ennestään liikunnasta kiinnostuneita lapsia. Miten liian vähän liikkuvat oppilaat innostettaisiin mukaan liikkumaan koulupäivän aikana? Yhtenä keinona on välkkäritoiminta, johon jokainen oppilas voi osallistua omien kykyjensä mukaan.  

Vertaisohjaajat innostavat liikkumaan

Välkkärin ideana on, että liikkumiseen kannustajina toimivat oman koulun oppilaat – välkkärit. Välkkärit ovat koulutettu suunnittelemaan ja ohjaamaan välituntitoimintaa. He voivat omalla esimerkillään ja toiminnallaan luoda ilmapiirin, jossa kaikilla on mukava leikkiä ja liikkua.

• Välkkäritoiminnasta on paljon hyötyä koululle. Lapset voivat vaikuttaa ja osallistua omalla toiminnallaan koulun arkeen. Lapset ja nuoret eivät ainoastaan ideoi vaan pääsevät konkreettisesti toteuttamaan omia suunnitelmiaan. Tämä opettaa lapsia kehittämään ja arvioimaan omaa toimintaansa sekä antaa heille arvokasta kokemusta perinteisen koulutyöskentelyn oheen, toteaa Espoon Liikkuva koulu -koordinaattori Petri Stranden.

Espoon Lintulaakson koulussa välkkäritoimintaa toteutetaan pienimuotoisemmalla kaverikioski-idealla. Kaverikioskista pienemmät oppilaat voivat hakea välitunneiksi kaveria kolmas- ja neljäsluokkalaisista, jotka ovat valmiina leikkimään ja leikittämään. Kaverikioskin myötä pihalla touhutaan ja liikutaan aktiivisemmin ja yksinäisemmätkin lapset löytävät helpommin ystäviä.

• Kaverikioskissa parasta on lapsen uskallus hakea toista leikkeihin. Pienemmät lapset lähtevät helposti mukaan, kun huomaavat toisten jo hyppäävän ruutua tai twistiä. Meillä välkkäreiksi koulutetut oppilaat ovat tunteneet kaverikioski-toiminnan omakseen. Onnistuneet leikittämistilanteet ovat erittäin palkitsevia myös ohjaajille, kertoo koulun opettaja Sami Savolainen. Isommat lapset ovat pienempien kavereita, mikä vaikuttaa positiivisella tavalla koulun ilmapiiriin. Toiminta on tärkeä osa myös kiusaamisen ennaltaehkäisevää työtä, hän lisää.

Välkkäreiden tärkeänä tukena toimii myös ohjaava opettaja, joka kutsuu välkkäreitä koolle suunnittelupalavereihin ja kehittämään koulun välituntitoimintaa omien ideoidensa pohjalta.

• Lapsille ja nuorille on merkittävää tulla kuuluksi. On tärkeää, että välkkärit voivat tehdä oman näköisä juttuja - olivatpa ne tapahtumia tai välituntitoimintaa, Stranden painottaa.

Välkkäritoimintaa ei kannata jättää pelkäksi tähdenlennoksi

Välkkäreitä on tärkeää sitouttaa tehtäväänsä, jotta toiminta olisi jatkuvaa ja siitä tulisi luonnollinen osa koulun toimintakulttuuria. Salon kaupunki on aktiivisesti mukana välkkäritoiminnan jalkauttamisessa ja juurruttamisessa. Kaupungin Liikkuva koulu -koordinaattori Mervi Niemen kokemuksen mukaan onnistumisia pystytään ylläpitämään kohtuullisilla toimenpiteillä.

• Toiminta vaatii sitkeyttä, koordinointia ja organisointia vuodesta toiseen. Kuntien on tärkeää tukea ja pitää ”liekkiä” yllä kouluissa, jottei toiminta lakkaa. Koulua ja etenkin tukioppilaita saadaan sitoutettua toimintaan esimerkiksi palkitsemalla oppilaita lisäkoulutuksilla, tapahtumilla ja luomalla ammattiylpeyttä. Tärkeintä on näyttää lapsille ja nuorille, miten tärkeitä he ovat toiminnan onnistumiselle. Mielestäni välkkäri on yksi parhaiten juurtuvista toiminnoista koulumaailmassa, Niemi kertoo.

Salon kaupunki muistaa Välkkäri-koulutuksen käyneitä oppilaita muun muassa todistuksella, Välkkäri-liivillä ja välinepaketilla, jonka oppilaat saavat viedä omaan kouluunsa. Lisäksi kaupunki järjestää vuosittain toimintapäivän, johon jokainen välkkäri pääsee osallistumaan.

Tapahtumien kantavana ideana on saada lapset liikkumaan yhdessä, tutustumaan muiden koulujen välkkäreihin sekä jakamaan uusia ideoita ja ajatuksia välkkärinä toimimiseen. Tapahtumia ovat toteuttamassa muun muassa kaupungin opetus-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden yhteistyöryhmä sekä seuratoimijoita. Niemeä kuunnellessa on helppo todeta, että hän on sydämellään mukana toiminnassa sekä kokee asian tärkeäksi ja hyödylliseksi.

• Meille on syntynyt vuosien varrella hyvä malli, jossa kierrätämme kolmea erilaista tapahtumaa. Päivät antavat oppilaille uusia ideoita leikkeihin, ohjaustaitoja sekä mahdollisesti myös uusia liikunta- tai leikkivälineitä kouluun vietäväksi. Oppilaille on tärkeää, että juuri he saavat viedä tärkeää asiaa ja hyvinvointia omalle koululleen, kertoo Niemi.

Espoon liikkuva koulu -koordinaattori Stranden rohkaisee myös kouluja pohtimaan, miten onnistumisista palkitaan ja välkkäritoiminnassa mukana olevia muistetaan. Toimivia kokemuksia on saatu muun muassa lukuvuoden lopussa järjestettävistä retkistä tai pienistä liikunnallisista muistamisista.

• Hyviä ideoita on myös rehtorien järjestämät kakkukahvit tai vaikkapa vanhempainyhdistysten järjestämät pienet liikunnalliset tavarapalkinnot, kertoo Stranden.

Parhaimmillaan toiminta kantaa koulurajojen ulkopuolelle

Toiminnallaan välkkärit luovat iloa muille ja lisäävät fyysistä aktiivisuutta koulupäivään. Lisäksi he oppivat itse vuorovaikutustaitoja ja saavat hyvää kokemusta muiden ohjaamisesta. Parhaimmillaan toiminta vaikuttaa positiivisesti lapsen ja nuoren elämään. Tällaiset tarinat ovat suurin kiitos kaikille asian kanssa työskenteleville. Niemi kertoo esimerkin nuoresta, joka toiminnasta rohkaistuneena otti liikunnan osaksi myös omaa ja perheensä arkea. Lisäksi hänestä on koskettavaa kuulla opettajien tarinoita siitä, kuinka heillä on ollut vastaavaa toimintaa omassa lapsuudessaan ja nyt heillä on mahdollisuus toimia tukiopettajina rohkaisemassa uusia välituntiliikuttajia.

Luodaan siis yhdessä onnistunutta välkkäritoimintaan! Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat tukea, koulutusta ja sparrausta Liikkuva koulu -hankkeiden onnistumiseksi sekä liikkeen lisäämiseksi.  

***

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Lisä- ja yhteystiedot löydät osoitteesta: www.liikkuvakoulu.fi

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU