Liikkuva vaka -jutut

Innostammeko lapset liikkumaan?

Liikunta varhaiskasvatuksessa on jokaisen oikeus. Lapsille tulisi tarjota mahdollisuuksia niin omaehtoiseen liikkumiseen kuin tukea uusien taitojen oppimiseen ohjatuilla liikuntatuokioilla. Suunniteltu, tavoitteellinen ja monipuolinen liikuntakasvatus varhaiskasvatuksessa on kirjoitettu myös varhaiskasvatuslakiin. Eri vuodenajat tarjoavat virikkeitä monipuolisiin leikkeihin ja liikunnan ilon kokemuksiin.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksissa (2016) todetaan, että lapset ovat yksilöitä ja erilaisia, joten toiminnan sisällöt tulee rakentaa niin, että myös aikaisemmin liikuntaa harrastamattomat, taidoiltaan muita heikommat lapset pääsevät toimintaan mukaan.

Lahden Jalkarannan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Juulia Lindström juoksee posket punaisena lasten perässä. Lapset nauttivat silminnähden siitä, että aikuinen liikkuu ja leikkii heidän kanssaan. Huohottaen lapset kertovat Julian olevan ainoa, joka saa heidät hippaleikissä kiinni.

- Levottomuudet hellittävät, kun toiminta on mietitty toiminnalliseksi. Yksikössämme puhutaan paljon liikunnasta ja mahdollistetaan lasten liikettä, kertoo Lindström

Lasten kanssa aktiivinen touhuaminen on Lindströmille luontaista ja hänen puheessaan korostuu päivittäisen liikunnan merkitys. Lasten fyysisen aktiivisuuden määrä koostuu päivittäin kuormittavuudeltaan monipuolisesta liikkumisesta: kevyestä liikkumisesta, aktiivisesta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Juuri ne hippaleikin jälkeiset punaiset posket ja hengästyminen kertovat onnistumisista erittäin reippaan liikkumisen osalta.

Myös Metsäkankaan päiväkoti on tunnettu aktiivisesta toiminnastaan ja liikkumiselle suotuisista olosuhteista. Piha, metsäalue, liikuntatila sekä viereinen kenttä luovat ympärivuotisen toimintaympäristön päiväkodin toiminnalle.

- Metsäkankaan päiväkodissa painopistealueina ovat luonto, leikki ja liikunta. Alkuvuosina henkilökunta oli jakautunut painopistealueiden työryhmiin kehittämään toimintaa. Nyt toiminta on juurtunut osaksi toimintakulttuuriamme, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Mia Snåre.

Aikuisen heittäytyessä mukaan liikkumaan innostuvat myös lapset

Jalkarannan päiväkodissa ohjattua liikuntaa on toteutettu perinteisten liikuntatuokioiden lisäksi myös retkillä ja muissa ulkolutilanteissa. Kun aikuinen on ohjaamassa ja mukana leikkimässä, innokkaita osallistujia on usein paljon. Aikuisen ohjauksessa pystytään huomiomaan myös vähän liikkuvat lapset ja innostamaan heitä mukaan fyysisesti aktiivisiin leikkeihin ja peleihin kannustavalla otteella.

- Pihalla ulkoillessa ohjattuun toimintaan osallistuminen on vapaampaa. Polttopalloon, hippaan ja muihin ohjattuihin leikkeihin saa osallistua halutessaan ja usein aikuisen ohjauksessa innokkaita on enemmän mukaan. Sisällä järjestämme ohjattua liikuntaa esimerkiksi välijumppaa muun toiminnassa lomassa. Se voi olla musiikkiliikuntaa tai sellaisia liikuntaleikkejä, jotka eivät vaadi paljoa tilaa, kertoo Lindström.

Oman lapsen yleisurheiluharrastus on tuonut lajista lisää tietoa myös Snårelle ja nyt laji on luontevasti tullut mukana myös lasten päiviin. Snåre haluaa tuoda oppimaansa ennakkoluulottomasti ja matalalla kynnyksellä omaan työhönsä ja heittäytyy täysillä myös itse mukaa.

Paikalliset urheiluseurat voivat mahdollisuuksien mukaan tarjota varhaiskasvatusyksiköille joko lajitutustumisia tai pidempiaikaisia ohjauksia. Yhteistyö paikallisten seurojen kanssa nähdään Metsäkankaan päiväkodissa hyväksi malliksi.

- Olemme avoimia eri urheiluseurojen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Muutamien seurojen kanssa on ollut vuosien saatossa mukavia yhteisiä liikuntahetkiä. Viime vuonna muun muassa Lahden hiihtoseura opasti eskareita mäkihypyn saloihin. Myös paikalliset jalkapalloseurat ovat järjestäneet palloilutapahtumia, kertoo Snåre.

Aktivoiko piha ja lähiympäristö lisäämään liikettä?

Molemmissa päiväkodeissa liikuntavälineet ovat lasten käytettävissä ja ne innostavat myös omatoimiseen liikkumiseen ja leikkimiseen. 155 paikkaisen Metsäkankaan päiväkodin pihalta löytyy trampoliineja, puomeja, eri korkuisia rekkitankoja, kiipeilytelineitä, liukumäet isoille ja pienille sekä keinuja. Maahan on piirrettynä hyppyruutuja ja viivat polttopallo/tervapata leikkiin. Suunnittelussa on huomioitu lasten liikkumiseen aktivoivia elementtejä ja tekemistä lapsilla riittää.

- Pihassa olevalla metsäalueella leikitään vanhoja perinteisiä ja hyväksi havaittuja pihaleikkejä esimerkiksi puu palaa, pakko vaihtaa. Talvella puolestaan viereinen kenttä tarjoaa mahdollisuuden luisteluun ja läheiset hiihtoladut aktivoivat hiihtämään, toteaa Snåre.

Lindströmin mukaan myös Monitoimitalo Jalossa toimivan 175 paikkaisen päiväkodin piha on liikkumiseen ja leikkimiseen innostava. Koulun isoon jumppasaliin ryhmät pääsevät joka toinen viikko, ja pienempää peilisalia käytetään viikoittain ohjattuihin liikuntaleikkeihin. Lähileikkipuistot ja kenttä löytyvät läheltä, ja niitä hyödynnetään aktiivisesti.

Omaa toimintaympäristöä kannattaa välillä pysähtyä katsomaan rauhassa ja miettiä, osataanko kaikkia tiloja käyttää. Myös Lindström pysähtyy pohtimaan asiaa haastattelun aikana ja toteaa, että pihan niin sanottua vapaata tilaa voisi hyvinkin aktivoida lisää ohjattuihin liikuntaleikkeihin.

Liikunnan aluejärjestöjen maksuton Ohjaten onnistumisiin! -webinaari 25.1.2023

Tarvitaanko varhaiskasvatuksessa ohjattua liikuntaa, koska lapset liikkuvat muutenkin – vai liikkuvatko? Miten ohjata lapsia motivoivasti? Mitä lapsi kokee saliin tullessaan? Entä mitä on lapsikeskeinen palvelumuotoilu?

Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke järjestää maksuttoman Ohjaten onnistumisiin! - webinaarin 25.1.2023, missä aiheita käsitellään niin luennon kuin paneelikeskusten tiimoilta.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/varhaisvuodet/valtakunnalliset-webinaarit/

Teksti: Heidi Mälkönen, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry ja Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry / Lisää liikettä -hanke

Puhakainen työskentelee Lappeenrannassa, jonka hän mainitsee liikuntamyönteiseksi kaupungiksi. Kaupungin eri toimialat tekevät tiivistä yhteistyötä. Näin liikuntamyönteistä työtä pystytään viemään yhdessä eteenpäin varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

Yhteistyö näkyy vahvasti toimintojen edistämisen keinona. Lappeenrannassa eri yksiköissä on liikuntavastaavien tiimit, joissa mietitään liikkumisen teemoja. Tämä ei ole yksittäisen ryhmän vastuulla vaan koko yhteisön vastuulla, jolloin kaikki sitoutuvat viemään liikkumisen asiaa eteenpäin. Juuri pohdimme yhteisesti sitä, miten yhteisömme ja ympäristömme tukee lapsen mahdollisuutta liikkumiseen. Mahdollistaako ympäristömme lapsen harjoitella vapaasti ja luonnostaan muun muassa perusopetuksessa käytettyjen Move! -testien mittauksia? Tukeeko toimintakulttuurimme sitä toimintaa, joka on mitattavissa myöhemmillä luokilla? Mitä me olemme tehneet kasvattajina, jotta lapset pääsevät harjoittelemaan taitojaan? Olemmeko luoneet ympäristön, jossa lapsilla on mahdollisuuksia harjoitella näitä taitoja? Entä, miten salimme välineistö tukee motoristen taitojen kehittymistä jo varhaiskasvatuksen puolella? kyselee Puhakainen.

Liikuntamyönteisestä kulttuuria tukevia toimintoja käynnistettiin Lappeenrannassa hankerahoituksella. Hankerahoituksella Lappeenrantaan rakennettiin fyysisen aktiivisuuden suositusten ja sen eri osa-alueiden pohjalta varhaiskasvatuksen vuosikello. Useammat hanketoimenpiteet todettiin niin merkittäviksi, että ne juurrutettiin osaksi perustoimintaan.

Pidän erittäin tärkeänä, että toimialajohtajat kokevat liikuntamyönteiset toimintatavat tärkeänä ja haluavat myös tuoda jatkumoa toiminnoille. Nyt varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattuna muun muassa liikunnan merkitys ja näin siitä tulee myös osa toimintaa. On siis tärkeää pohtia, mitä asiakirjoihin on kirjoitettu liikuntakasvatuksesta ja liikkumisesta, sillä ne ohjaavat vahvasti myös yksiköiden toimintoja, toteaa Puhakainen.

Kaupungin varhaiskasvatuksen vuosikellosta yksikön omaan vuosikelloon

Kaupungin ohjaavan varhaiskasvatuksen vuosikellon ohella myös yksiköillä on oma toimintaa ohjaava vuosikello. Puhakaisen johtaman varhaiskasvatusyksikön vuosikelloon on rakennettu eri teemakuukausia, joissa keskitytään muun muassa eri motorisiin taitoihin (esimerkiksi tasapainotaidot, liikkumistaidot, välineenkäsittelytaidot).

Kaupungin toiminnoissa lasten osallistamista on pidetty tärkeänä asiana. Yksiköissä lapset ovat suunnittelussa mukana, ja meillä lapset valitsivat muun muassa parkouria ja tanssia kuukausien teemoiksi. Kasvattajat miettivät, miten valinnat tuodaan arkeen eri-ikäisille. Tässä korostuu myös henkilökunnan tietoisuus liikunnasta ja liikuntakasvatuksesta, sanoo Puhakainen.

Puhakainen pitää tärkeänä, että henkilökunnalla on osaamista ja heille mahdollistetaan osaamisen lisääminen. Osaako kasvattaja havainnoida ja käyttää havainnointia omana työkalunaan? Johtajan on tärkeä varmistaa, että oma henkilökunta osaa havainnoida lasten taitoja.

On hyvä pohtia, kuinka me aikuiset havainnoimme lasten omaehtoista toimintaa. Jos 80 prosenttia ryhmän lapsista leikkii hiki päässä, niin osa jää sivuun. Näemmekö me ne lapset ja saammeko me heidät liikkumaan itsenäisesti? Miten voimme tukea heitä esimerkiksi draamaleikeillä tai leikkiradoilla? Mielestäni draaman ja liikkumisen yhdistäminen on hieno asia. Annetaan lasten kunnolla riehaantua ja innostua. On syytä kiinnittää huomiota myös meidän aikuisten luomaan ympäristöön. Annammeko lasten hyppiä ja kiivetä? pohtii Puhakainen.

Johtamispuheella ohjataan myös liikuntamyönteiseen kulttuuriin

Puhakainen puhuu paljon johtamispuheen merkityksestä liikuntamyönteisen kasvatuksen edistäjänä. Hän myös kannustaa muita johtajia pohtimaan omaa johtamispuhettaan. Miten omalla puheella tuot toiminnallisuuden esille? Jos puhutaan vain staattisista leikeistä tai tekemisestä, niin ohjaako se varhaiskasvattajia toiminnalliseen tekemiseen arkirutiineissa?

Pidän johtamispuhetta tärkeänä jo toimintaa suunniteltaessa ja kiinnitän omaan puheeseeni huomiota. Johtamispuheen kärjet ovat varhaiskasvatussuunnitelmasta, joka yleisesti ohjaa toimintaa ja tekemistä. On tärkeää antaa ja luoda kasvattajille vapaus siihen, miten he toimintoja tekevät. Heillä tulee olla mahdollisuus keksiä itse liikuntamyönteisiä toimintatapoja. Kaiken pitää kuitenkin tapahtua yhteisötasolla eikä vain yksilötasolla. Minulle on johtajana tärkeää, että myös lapset ovat mukana suunnittelussa ja heiltä kysytään toiveita. On hauska nähdä, miten eri toiminnoissa näkyy lasten osallisuus. Esimerkiksi meillä lapset suunnittelevat Unelmien liikuntapäivän sisällöt, kertoo Puhakainen.

Haasteista kysyttäessä Puhakainen korostaa ratkaisukeskeisyyttä ja puheen ylläpitämistä. Jos liikkumismyönteinen puhe poistuu, voivat toiminnat myös lakata. Silloin vain niin sanotut himoliikkujat ja innokkaat jaksavat hoitaa lasten liikkumista.

Liikkuminen on meidän kaikkien vastuulla ja puheen ylläpitäminen myös meidän johtajien tehtävä. Tätä ei ohjaa pelkästään vasu tai kehittämispäivät vaan liikuntamyönteistä puhetta on ylläpidettävä ja muistutettava asian tärkeydestä. Varhaiskasvatukselta odotetaan monipuolista toimintaa, mutta on tärkeä pohtia, miten liikunta ja liikkuminen tuodaan tässä kohtaa esille. Liikkumisen puheeksi ottaminen on tärkeää niin yksilö-, yhteisö- kuin ryhmätasolla, summaa Puhakainen.

Mikään ei ole niin ihanaa, kun nähdä lapset touhuvan. Johtajuuden mindfullnessia on nähdä lasten leikkivän. Ja maailman paras kirja on muuten Fyysisen aktiivisuuden suositukset, iloitsee Puhakainen lopuksi.

Teksti: Minttu Koivumäki, Liikunnan aluejärjestöt, Lisää liikettä -hanke

Kolme tuntia!

Miksi alle kolmevuotiaankin tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä? Kuinka se on edes mahdollista?

Monelle pienten lasten parissa toimivalle kasvattajalle on voinut nousta kyseiset kysymykset mieleen kuulleessaan Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista. Liikuntasuositusten mukaan alle kahdeksanvuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

Miten tavoitteeseen voi päästä pienen kanssa, joka opettelee mahdollisesti vasta kävelemään ja jonka kaikki hereilläoloaika kuluu perustarpeiden tyydyttämiseen sekä alkeellisten leikki- ja vuorovaikutustaitojen opetteluun. Pitää muistaa, että fyysinen aktiivisuus on lapselle muun muassa aktiivista leikkiä eli kaikkea lapsen elämään kuuluvaa, kuormittavuudeltaan eritasoista liikuntaa, kuten leikkimistä, touhuamista sisä- ja ulkoympäristöissä, kotiaskareita sekä ohjattuja liikuntatuokioita.

”Leikki on olennainen osa lapsen elämää ja kehitystä - leikki tuottaa iloa ja mielihyvää ja sen kautta on mahdollista lisätä myös lapsen fyysistä aktiivisuutta. (Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artikla lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit 7 ja 17).”

Ensimmäisen kolmen vuoden aikana lapsi harjoittelee eniten arjen taitoja, mutta ei ilman fyysistä aktiivisuutta. Jokaisella lapsella on sisäsyntyinen tarve toimintaan, liikkumiseen, tutkimiseen, löytämiseen ja kokeiluun. Lapsi hakee liikettä, koska se on edellytys hänen terveydellensä ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle.

Kolme ensimmäistä vuotta ovat lapsen hermojärjestelmän vilkkainta kehityksen aikaa. Tuossa vaiheessa aivot rakentavat liikkumisen ja liikkeen kautta saatujen aistiärsykkeiden avulla oppimisjärjestelmää, joka vaikuttaa ratkaisevasti myöhempien uusien taitojen oppimiseen. Myös ajattelu, kieli ja muisti kehittyvät toiminnan aikana: pieni lapsi ei ajattele ensin ja toimi sitten, vaan hän ajattelee, kuvittelee ja toimii samanaikaisesti. Pieni lapsi myös liikkuu oppiakseen keskittymään. Vauhdikas liike ennen keskittymistä vaativaa tekemistä, kuten syömistä, haalarin tai housujen pukemista tai potalla istumista auttaa keskittymään opittavaan asiaan.

”Pallo on tärkeimpiä liikuntavälineitä pienelle lapselle. Se houkuttelee vuorovaikutukseen aikuisen kanssa, kannustaa luovuuteen, tukee hienomotoristen taitojen myöhempää kehitystä, kehittää havaintomotoriikkaa sekä vaatii aistitoimintojen yhteistyötä ja voiman säätöä.”

Voi myös olla tuttua, että rajoitamme pienen lapsen liikkumista turvallisuussyistä tai lapsen heikkojen taitojen vuoksi. Liikkuessaan monipuolisesti ja riittävästi lapsi kuitenkin oppii arjessa selviytymisen kannalta tärkeitä motorisia taitoja, jotka mahdollistavat myös turvallisemman liikkumisen niin tutussa kuin uudessa ympäristössä.

Kauaskantoisesti katsottuna lapsen varhaisimmat kokemukset liikkumisesta ja siitä saadusta palautteesta vaikuttavat hänen koko elämänkaaren ajan: kolmesta vuodesta eteenpäin lapselle alkaa hahmottua eteensä polun alku, joka voi olla joko liikkuvaan tai liikkumattomaan elämäntapaan ohjaava. Kummalle polulle sinä ohjaat?

Teksti: Heidi Mälkönen, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) & Marjukka Siponen, varhaiskasvatuksen liikunnan asiantuntija, Pohjois-Savon Liikunta (PSL)

Lähteet:

Ahonen L. & Roos P. 2021. Untuvikot. Alle 3-vuotiaiden pedagogiikka. P-S Kustannus.

Gallahue, D.L. & Donnelly, C.F. 2003. Developmental physical education for all children. (4. painos) Champaign, IL: Human Kinetics.

Helenieus A., Karila K., Munter H., Mäntynen P., Siren-Tiusanen H. Pienet päivähoidossa. Alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita. 2002. WSOY. Helsinki.

Sääkslahti. A. 2018. Liikuntakasvatus varhaiskasvatuksessa. P-S Kustannus. Jyväskylä

Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysiselle aktiivisuudelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus-ja kulttuuriministeriö 2016: 21

”Meillä on lupa liikkua” - Liikunnan iloa perhepäivähoitoon -webinaari vei kuulijat varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten äärelle

Liikuntasuositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja miten perhepäivähoidossa voidaan toteuttaa suositusta? Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Liikunnan aluejärjestöjen Liikunnan iloa perhepäivähoitoon -webinaarissa.

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Liikunnan aluejärjestöt haluavat jakaa tietoa liikunnan merkityksestä varhaiskasvatuksessa sekä lisätä työyhteisöjen osaamista lasten liikuttajina. Perhepäivähoitajille suunnattu webinaari sai innostuneen vastaanoton ja kiitosta osallistujilta.

- Olimme todella iloisia, että webinaarissa oli mukana yli 500 aiheesta kiinnostunutta perhepäivähoidon ammattilaista. Lisäksi lähes 200 tilasi tallenteen myöhempää tutustumista varten. On loistava huomata, että tärkeä aihe koskettaa näin montaa perhepäivähoitajaa, toteaa Liikunnan aluejärjestöjen yhteisen Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset – iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä

Apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta iloitsi päästyään kertomaan suosituksista perhepäivähoitajille. Puheenvuorossaan hän painotti, ettei suositukset yksinään riitä vaan ne pitäisi saada mukaan toimintaan. Päivään pitäisi sisältyä kolme tuntia liikuntaa, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

- Vauhti virkistää, joten lapselle kannattaa antaa tilaa liikkumiseen. Lapsen tapa olla, elää ja tutkia asioita tehdään liikkuen. Lapsi myös oppii asioita toiminnallisesti ja tekeminen on lapselle luontaista. Kiipeilen, tasapainoillen ja majoja rakentaen lapsi oppii motorisia taitoja toteuttaen samalla fyysisen aktiivisuuden suosituksia, kertoo Sääkslahti.

Suosituksissa todetaan, että päivittäinen liikunta on lapselle yhtä tärkeää kuin riittävä uni ja terveellinen ravinto. Lapsella on oikeus liikkua, kokeilla ja haastaa omia fyysisiä rajojaan – myös heillä, joille liikkuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Pitkät paikallaanolot ja istumisjaksot eivät ole lapselle ominainen tapa toimia.

- Suomalainen luonto ja vuodenajat tarjoavat upeita mahdollisuuksia liikkumiseen. Ympäristö myös haastaa ja hauskuuttaa lasta. Taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään muiden kanssa. Lapset ovat uskomattoman taitavia keksimään, miten käyttää erilaisia esineitä taitojen oppimiseen. Kuunnellaan siis lapsia ja annetaan heidän vaikuttaa, toteaa Sääkslahti.

Ohjattu liikunta antaa parhaimmillaan onnistumisen elämyksiä

Perhepäivähoidossa ryhmä on pieni, mikä mahdollistaa yksilöllisen huomioimisen. Lapset oppivat toisiltaan ja myös aikuinen voi oppia lapsilta. On tärkeää, että hoitaja tunnistaa oman roolinsa mallina lapsille, sillä aikuisten tehtävänä on myös kannustaa lapsia liikkumaan riittävästi.

Sääkslahti haastaakin pohtimaan, onko kaikki aikuisten tekemät kiellot aina tarpeen. Voisiko kieltojen sijaan kannustaa lapset leikkimään ja liikkumaan.

- Lapselle kaikkeen tekemiseen voi luontaisasti kuulua liikkumista, jos me aikuiset sen sallimme. Ohjattu liikunta on parhaimmillaan silloin, kun se vahvistaa lapsen ”minä osaan ja olen hyvä” -tunnetta tai antaa ajatuksen siitä, että minä voin oppia, toteaa Sääkslahti.

- Mahdollisuus ulkoiluun on keskeinen asia lasten liikkumisen tukemisessa. Mitä enemmän lapset ovat ulkona, sitä aktiivisempia he ovat, sillä ulkona on tilaa liikkua.

”Luomme mahdollisuuksia lasten fyysiselle aktiivisuudelle suunnitelmallisuuden avulla”

Paltamossa on pidetty tärkeänä asiana tukea perhepäivähoitajia heidän työssään. Varhaiskasvatuspäällikkö, perhepäivähoidon lähiesimies Sirpa Härkönen kokee roolissaan olevan toiminnan mahdollistaja.

- Vuosien varrella varhaiskasvatukseen on saatu lisää puhtia ja liikettä muun muassa hankkeiden myötä. Olemme varanneet perhepäivähoitajille esimerkiksi omat sali- ja luisteluvuorot sekä ostaneet liikuntaan innostavia välineitä, kertoo Härkönen.

Hanna Karhu Paltamosta ja Emmi Tiikkainen Kannuksesta olivat kertomassa perhepäivähoidon arjesta ja liikkumisesta lasten kanssa. Esityksissä nousi loistavasti esille, kuinka pieniin tiloihin voi rakentaa erilaisia temppuratoja ja liikkumiseen innostavia toimintoja.

- Meillä on liikuntavälineet lasten vapaassa käytössä ja ovissa liikuntakuvia, joista lapset voivat ottaa ideoita. Lapset kyllä keksivät hauskimmat jutut silloin, kun pääsevät itse toimimaan ohjaajina. Lattialle rakennettu rata, jossa kävellään eri materiaalien päällä sekä temppuilut puolapuilla ovat innostaneet lapsia. Eri oppisisältöjä käsitellään toiminnallisuuden kautta myös metsässä ja muutoinkin ulkona liikkuen, toteaa Karhu.

Molemmat perhepäivähoitajat nostivat esille, ettei kaiken tarvitse olla viimeisen päälle vaan toiminta voi olla lasten näköistä. Lasten toiveita ja ajatuksia kuunnellaan ja jokainen lapsi saa vaikuttaa.

Perhepäivähoidon ideat ja vinkit jakoon

Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman asiantuntija Nina Korhonen kertoi puolestaan ohjelman tuesta perhepäivähoitoon sekä avasi Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman kehitystyötä ja sen kolmea vaihetta: tutustu, kehitä ja tee näkyväksi. Ohjelma kerää ideoita ja vinkkejä siitä, miten lisätä fyysistä aktiivisuutta perhepäivähoidossa ja miten perhepäivähoidon pedagogisessa johtamisessa ja suunnittelussa voi hyödyntää Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa ja sen materiaaleja. Jaa omat idea ja vinkit Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman sivuilla.

Teksti: Minttu Koivumäki

Liikunnan aluejärjestöt tukenasi

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat perhepäivähoitajille ja muille varhaiskasvattajille koulutusta ja verkostoja, joilla voidaan edistää varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksien toteutumista. Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu järjestää avoimen ja maksuttoman varhaiskasvatuksen liikuntaseminaarin Imatran Kylpylässä 24.8.2021 klo 9-15.30. Ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan EKLU:n sivuilla kesäkuussa.

Haluatko pysyä ajan tasalla ajankohtaisista varhaiskasvatuksen liikunnan asioista ja koulutuksista? Voit tilata itsellesi EKLU:n varhaiskasvatuksen uutiskirjeen ja liittyä Facebookissa Etelä-Karjalan liikkuva varhaiskasvatus -ryhmään.

Lisätietoa antaa

Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, lasse.heiskanen(ät)eklu.fi

Havainnointi on osa varhaiskasvatuksen henkilöstön perustehtävää – tukea, tietoa ja vinkkejä Liikunnan aluejärjestöjen Lasten motoristen taitojen koulutuksista

Motoristen perustaitojen hyvä hallinta kehittyy liikkumisen seurauksena ja harjaantuvat vain harjoittelemalla ja tekemällä. Varhaiskasvatuksen yhtenä tehtävänä on kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja. Havainnointi on tärkeä työkalu tässä tehtävässä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) todetaan, että säännöllisellä ja ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Tämän vuoksi lasten motoristen taitojen suunnitelmallinen havainnointi on merkityksellistä.

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn asiantuntija Virpi Katajarinteen mukaan motoristen taitojen kehittymistä olisi hyvä havainnoida monipuolisesti eri tilanteista.

– Havainnoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joihin voidaan kiinnittää huomiota ja harjoitella arjen leikeissä ja peleissä eli niissä perustoiminnoissa. Tarkoituksena ei ole etsiä lapsesta vikoja vaan tietoa siitä, miten lasta voisi tukea. Työssäni olen kohdannut muun muassa lapsia, joilla on hyvin vähän kokemusta pallon potkaisusta, koska heille ei ole tarjottu siihen mahdollisuutta, kertoo Katajarinne.

Havainnot antavat tietoa lapsen motorisista taidoista, niiden kehittymisestä sekä luovat pohjaa liikuntakasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

– Havainnointia olisi hyvä tehdä niin, ettei lapsi huomaa olevansa havainnoinnin kohteena. Näin tulos on mahdollisimman aito ja lapselle luontainen, toteaa Katajarinne.

Koulutuksesta lisää ymmärrystä ja vinkkejä havainnointiin

Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomea järjestävät varhaiskasvatushenkilöstön tueksi Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutusta. Koulutus antaa ymmärrystä havainnoinnin merkityksestä ja välineitä havainnoinnin toteuttamiseen päivittäisessä työssä lasten parissa.

– Koulutuksessa opetellaan tiedostamaan, tunnistamaan ja tukemaan. Tiedostaminen antaa ammattilaiselle ymmärryksen kokonaiskuvasta ja pohjaa tunnistamiselle. Tunnistaminen puolestaan antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lapsen juoksua tai heittämistaitoja voidaan havaita. Näitä asioita käydään läpi laajasti ja monipuolisesti, tiivistää ESLUn kouluttaja Johanna Luttinen.

Helsingin kaupunki on halunnut panostaa erityisesti liikunnallisiin koulutuksiin ja tarjoaa omien koulutusten lisäksi myös muita koulutusmahdollisuuksia. Kaupungin liikuntasuunnittelija Laura Pirhosen mukaan ESLUn tarjoama Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutuskokonaisuus sopi erinomaisesti kaupungin tarpeisiin.

– Varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttaminen on yksi asia, joka nousee esille varhaiskasvatuksen henkilöstön toiveista sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman nykytilan arvioinnin kuntakoosteesta. Haluamme vastata toiveeseen ja tarjota henkilöstölle koulutuksen

kautta uusia ideoita, ajatuksia ja työkaluja, jotka pistävät miettimään arjen toimintaa. Pienillä arjen valinnoilla pystymme entisestään vahvistamaan liikkumisen kulttuuria varhaiskasvatuksessa, sanoo Pirhonen.

Hippaheikki, Kajuutta ja Myrskyluoto -varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatuksen opettaja Petri Kuusela piti tavasta, miten Motoristen taitojen havainnointi -koulutus toteutettiin. Erityisen antoisana hän piti sitä, että aiheeseen tutustuttiin itsenäisesti ja hetken pureskelun jälkeen ajatuksia vaihdettiin ryhmissä.

– Oli hyvä kuulla eri näkökulmia ja kokemuksia, miten havainnointia voidaan toteuttaa alle kolmevuotiaiden ja miten taas esikoululaisten parissa. Koulutuksesta sai uusia ideoita ja muun muassa heti käyttövalmiin havainnointitaulukon. Meillä havainnointi toimii pohjana suunnittelulle ja lapsen kehityksen tukemiseen. Jos huomaamme kehittämisen kohteita, kiinnitämme niihin seuraavalla viikolla huomiota. Parhaiten tietoa saataisiin levitettyä käytäntöön, jos koulutukseen voisi osallistua useampi henkilö yhdestä yksikössä – meillä tämä onneksi onnistui ja oli hyvä saada vaihtaa ajatuksia omien työkavereiden kanssa, toteaa Kuusela.

– Aihepiiri voi tuntua laajalta, mutta koulutuksista saa hyvät ensi askeleet, joita voi viedä heti omaan työhön. Ensiksi tulee tuntea lasten karkeamotorinen kehitys, jotta havainnointi onnistuu. Parhaan ammatillisen osaamisen saa Lapsen karkeamotorinen kehitys sekä Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutukset käymällä, kannustaa Katajarinne.

Palautteita Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutuksesta:

"Parasta oli materiaalit, käytännön vihjeet sekä havainnointityökalut."

"Sain paljon hyödyllistä asiaa ja uusia asioita käytäntöön."

"Tämä oli tiivis paketti työhön vietäväksi ja uudet työkalut liikunnan havainnointiin."

"Koulutuksessa oli hyvää ajatusten vaihto toisten kanssa ja se, että sai hyviä käytäntöjä töihin vietäväksi."

"Sain lisää Ideoita varhaiskasvatuksen arkeen."

Lisätietoja: Liikunnan aluejärjestöt / Lasse Heiskanen, EKLU ry, p. 040 500 1849, etunimi.sukunimi@eklu.fi

Lähteet:

Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutusmateriaali, Liikunnan aluejärjestöt Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2018:3a

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu