Liike freesaa Kemiönsaarella

Lukiolaiset löysivät asioita, jotka auttavat keskittymään

Liikunnan aluejärjestöjen Lisää Liikettä -hankkeen kehittämässä Sumeneeko ajatus? – Liike freesaa! -kehittämisprosessissa Kemiönsaaren lukiolaiset etsivät vastapainoa ruutuelämään ja yhtäjaksoiseen istumiseen.

Heitto lähtee. ”Eiiii, ohi!” Kemiönsaaren lukion Johan Santalahti ja Anton Friman pelaavat keskittyneesti ”Bean bag tic tac toeta”. Ristinollan ja hernepussiheiton yhdistävä kisailu on vienyt pojat mennessään. ”Ollaan oltu aika tasaväkisiä. Tämä on kyllä yllättävän vaikeaa”, Sumeneeko ajatus? – Liike freesaa! -kehittämistoimintapäivään taukoliikuntaa kokeilemaan tulleet opiskelijat toteavat.  Kuten monet salin 17 toimintapisteestä, peli aktivoi sekä aivoja että kroppaa.

Liikunnan tuominen oppituntien väliin saa nuorilta kannatusta. ”Silloin, kun tunteja on yhdeksästä neljään, on vaikea enää löytää edes hyvää asentoa. Olisi hyvä olla jotain jumppaa välillä”, Friman toivoo. Vapaa-ajallaan hän juoksee ja liikkuu paljon ulkona. Santalahti käy säännöllisesti uimassa. He ovat huomanneet, että liikunta auttaa keskittymään.

Tiedosta toimeen

Kemiönsaaren lukio lähti tänä syksynä mukaan Liikkuva opiskelu -ohjelmaan. Kimmoke oli Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilun ry:n (LiikUn) Johanna Saarisen yhteydenotto rehtori Bob Karlssoniin.

”Olemme lukeneet tutkimuksia, joissa kerrotaan, kuinka liikkuminen ja oppiminen kuuluvat yhteen. Johannan kannustamina päätimme alkaa muuttaa toimintakulttuuria koulussa”, rehtori toteaa hankkeen avauspäivänä, ja jatkaa korille pallon kanssa.

Pienessä oppilaitoksessa kehittämistyössä ovat mukana kaikki. Yhteinen toive on, että liikunta-aktiivisuus lisääntyisi sekä opiskelupäivän aikana että opiskelijoiden vapaa-ajalla. Yhteistyötä tehdään niin paikallisen liikunnan aluejärjestön, LiikUn, kuin Kemiönsaaren kunnan vapaa-ajan yksikön kanssa. Liikunnan aluejärjestöltä toivotaan ennen kaikkea ideoita ja osaamista siihen, millaiseen liikkumiseen lukiopäivän aikana voisi kannustaa, ja mikä muualla on toiminut.

Ei suorittamista, vaan hauskaa

Suomen ja saksan kielen opettaja Marianne Thomander, joka toimii myös opiskelijoiden terveydenhuoltoryhmässä, iloitsee siitä, että tauottamisesta tulee koko koulun asia. ”Uskon vahvasti liikunnan apuun jaksamisessa. Pieni tauko 20 – 30 minuutin välein tekee ihmeitä.”

Nykyisten taukojen sisältöä voisi Thomanderin mukaan kehittää aktiivisemmaksi. Monet opettajat hänen mukaan ajattelevat, etteivät he ole jumppamestareita, jotka saisivat opiskelijat mukaan. ”Taukoliikunta voisi olla koulun tapa ja lähteä myös opiskelijoista. Silloin se ei tunnu omituiselta tai suorittamiselta, vaan on hauskaa”, Thomander miettii.

Liikunnallisista pikkubreikeistä hän toivoo erityisesti apua keskittymiseen, minkä hän näkee vähentyneen koko ajan. Vaikka keskittymisongelman ratkaisemiseen tarvitaankin opettajan mukaan suurempaa yhteiskunnallista muutosta, voi oppilaitos tehdä oman osansa.

Pallo lähtee pyörimään

Salin päädyssä lukiolaiset Zacharias Ek, Emma Heikkilä ja Ellen Joki rakentavat muovimukeista pyramidia.  Onnistuminen tuo iloa, ja aivosumu helpottaa. Vai onko sellaista?

”En tiedä onko se aivosumua, mutta kyllähän ajatus herpaantuu, jos pitää kauan tehdä jotain samaa asiaa. Silloin on hyvä, jos voi välillä tehdä jotain muuta”, Heikkilä toteaa.

Taukojumppaa ei opiskelijoilla ole lukiossa ollut, mutta joskus on fysiikassa ollut toiminnallinen oppitunti, jolloin kysymyksiä piti hakea ulkoa. Koulu voisi nuorten mielestä kannustaa liikkumaan enemmänkin. ”Välitunnilla voisi olla jotain haasteita. Voisi pitää kävellä vaikka joku kilometrimäärä…”, nuoret alkavat ideoida.

Kemiönsaaren lukiossa kehittämisprosessi on lähtenyt käyntiin. Rehtori, opettajat ja oppilaat pistävät koripallopelin pystyyn. Liike freesaa, takaisin ei ole paluuta.

Sumeneeko ajatus? – Liike freesaa! -kehittämisprosessi

·        Tavoitteena on oppilaitosten liikuntamyönteisen toimintakulttuurin edistäminen.

·        Liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat tukevat lukion henkilöstöä kehittämisprosessissa ja opiskeluhuoltosuunnitelmien toteuttamisessa.

·        Henkilöstö saa paremmat valmiudet toteuttaa liikunnallisia opiskelupäiviä sekä tukea työ- ja opiskeluhyvinvointiin.

·        Henkilöstö saa käytännön toimintamalleja, ajatuksia tauottamiseen sekä liikuntavälineitä ja valmiita ideoita toiminnan käynnistämiseen.

·        Oppilaitoksella on mahdollisuus liittyä osaksi Liikkuva opiskelu -ohjelmaa ja valtakunnallista verkostoa.

·        Kehittämisprosessi voidaan toteuttaa myös ruotsiksi.

·        Lisätietoja Liikkuva opiskelu -kehittämisprosessista saat oman alueesi aluejärjestöltä.

Liikunnan aluejärjestöt saavat tukea Lisää Liikettä-hankkeeseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Teksti ja kuvat Maija Arosuo